Kansainvälistä osuustoimintapäivää #CoopsDay vietetään lauantaina 2. heinäkuuta – nyt jo 100. kerran. Teemana on ”Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa”. Tehtävä on maailmanlaajuisesti sama kuin Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla (PKO) Pohjois-Karjalassa: tehdä maakunnastamme yhdessä entistä parempi paikka elää.

Osuustoiminnallisia yrityksiä toimii kaikilla mantereilla. On laskettu, että niissä on yhteensä yli miljardi jäsentä. Niiden taloudellista hyvinvointia lisäävä merkitys on monissa maissa todella suuri.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on osuustoiminnallisten yritysten aatteellinen kattojärjestö, joka on perustettu vuonna 1895. Ensimmäistä kansainvälistä osuustoimintapäivää vietettiin vuonna 1923. ICA kutsuu jälleen osuuskuntia kaikkialla maailmassa kertomaan osuustoiminnan ihmislähtöisestä liiketoimintamallista, jolle tarve on nyt suurempi kuin kenties koskaan.

Osuustoiminnan kansainväliset arvot, kuten demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, rehellisyys sekä vastuu ja toisista välittäminen rakentavat osaltaan parempaa maailmaa.

Osuustoiminnan arvot istuvat aikaamme

– Osuustoiminta elää uutta etsikkoaikaansa. Jatkuvasti yleistyvä ajattelutapa, joka painottaa yritysten yhteiskuntavastuuta, kestävää kehitystä sekä ihmisten hyvinvointia ja taloudellista tasa-arvoa, suosii lähtökohtaisesti osuustoimintaa, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

– Olemassaolomme tarkoitusta (Tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka elää) toteutamme käytännössä tarjoamalla omistajillemme eli pohjoiskarjalaisille kotitalouksille kohtuuhintaisia sekä laadukkaita palveluja ja etuja sekä edistämällä maakunnan elinvoimaisuutta. Me haluamme olla hyvän arjen ja arjen juhlan luotettu kumppani sekä vastuullisuuden edelläkävijä, Kivelä jatkaa.

PKO tuotti maakuntaan vuonna 2021 suoria hyötyjä 130,3 miljoonalla eurolla. Ne muodostuivat veroista, palkoista ja palkkioista, investoinneista, ostoista omasta maakunnasta, omistajahyödyistä sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta. Osuuskauppa työllistää vakituisesti lähes 1 500 henkilöä.

Osuustoiminnan hengen mukaisesti PKO haluaa tarjota palvelut ja hyödyt kaikille toimialueensa asukkaille. Esimerkiksi Rääkkylässä, Valtimolla ja Rautavaaralla PKO on ainoa päivittäistavarakaupan palvelujen tarjoaja. Muut toimijat ovat vetäytyneet kun eivät koe tarjolla olevan riittävän isoja voittomarginaaleja.

 

– Kehitämme palveluita kattavasti kaikilla toimialoilla ja tutkimme jatkuvasti mahdollisuuksia myös uusien palveluiden tuottamiseen asiakasomistajien toiveita ja tarpeita kuunnellen, Kivelä kertoo.

Suomi on osuustoimintamaa

Suomea on sanottu maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi, ja tähän onkin hyvät perusteet. Keskimäärin jokainen suomalainen kuuluu 1,7 osuuskuntaan eli jäsenyyksiä on yli 7 miljoonaa.

Pohjois-Karjalaa puolestaan voidaan pitää osuustoiminnan todellisena voima-alueena Suomessa. Jo 90 prosenttia maakunnan kotitalouksista on PKO:n asiakasomistajia.

Osuuskunnat ovat erittäin merkittäviä toimijoita meijeri-, liha- ja metsäsektorilla, vähittäiskaupassa sekä pankkialalla. Lisäksi osuustoiminnallisten yritysten merkitys on suuri hotelli- ja ravintolatoiminnassa, polttoainekaupassa, metsäteollisuudessa ja vakuutustoiminnassa.

Suomalaiset osuustoiminnalliset yritykset menestyvät tänä päivänä kilpailussa erinomaisesti ja niillä on kansainvälisesti hyvä maine.

 

”Osuustoiminta on cool”

”It is a very cool system.” Muun muassa näin Anu Puusa kuvaili osuustoimintaa 11 ja puoli minuuttia kestävässä TED Talk -luennossaan. Videota on katsottu jo yli miljoona kertaa. Meille suomalaisille läheinen aihe ei välttämättä olekaan ulkomailla niin tunnettu. Ja kuinka hyvin mekään sitä lopulta tunnemme?
Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa on vasta kolmas suomalainen, joka on päässyt puhujaksi arvostettuun TED Talk -konferenssiin.

Joensuussa asuva Anu Puusa toimii professorina Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kauppatieteiden laitoksella. Osuustoiminta on hyvin vahvasti mukana hänen elämässään: työnsä ohessa Puusa toimii maailmanlaajuisen osuustoimintaliikkeen kattojärjestön ICA:n Eurooppa-osaston hallituksessa sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) ja Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsenenä.

Hän kertoo innostuneensa osuustoimintatutkimuksesta ja -opetuksesta noin 10 vuotta sitten. Puusa huomioi silloin, kuinka huonosti lähes meitä kaikkia suomalaisia koskettava malli tunnetaan. Professorin mukaan aihe on jäänyt vieraaksi, koska se on jo pitkään sivuutettu oppilaitosten tarjoamassa koulutuksessa – kapitalistisuus ja yksityinen omistaminen jättävät luennoilla vaikutelman, että muuta yritysmallia ei olekaan.

”Osuuskunnat työllistävät arvioiden mukaan 280 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Maailman yli kolmessa miljoonassa osuuskunnassa on yli miljardi jäsentä. Lisäksi Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista, ellei peräti ykkönen. Valitettavasti on jäänyt osuuskuntien itsensä vastuulle kertoa, mistä heidän toiminnassaan ja ylipäätään osuustoiminnassa kaikkine hyveineen on kyse”, Puusa arvioi.

Osuuskuntien täyttämä Suomi

Osuuskuntia on Suomessa lähes kaikilla toimialoilla. Erityisen vahva edustus niillä on elintarviketeollisuudessa sekä kauppa-, pankki- ja vakuutusalalla. Suomen suurin osuuskunta on S-ryhmä, jolla on 2,4 miljoonaa jäsentä. Muita isoja osuustoiminnallisia yrityksiä ovat muun muassa OP-ryhmä, Valio ja Metsä Group.

Mikä osuustoiminnassa on tehnyt Puusaan niin suuren vaikutuksen? Monikin asia, mutta erityisesti sen yhteiseen hyvään perustuva lähtökohta.

”Pörssiyhtiöt hyödyttävät usein pientä ja jo ennestään hyväosaisten joukkoa, ja näiden yhtiöiden toimintaa ohjaavat taloudelliset intressit. Osuuskuntien pitää tietenkin hallita myös kilpailukykyinen bisnes, mutta liiketoimintapäätöksiä ohjaavat laajan jäsenpohjan aidot tarpeet ja hyvinvointi. Osuuskunnan tuloksesta hyötyvät kaikki jäsenet käytön mukaisessa suhteessa, ei sijoitetun pääoman mukaan. Osuuskaupassa asiakkaat, omistajat ja työntekijät ovat kaiken lisäksi samoja ihmisiä.”

Ei raha edellä

Osuustoiminta lähtee siitä, että osuuskunnan jäsenillä on muitakin kuin taloudellisia intressejä. Ne voivat liittyä vaikkapa yhteisöllisyyteen, arvoihin ja kulttuuriin. S-ryhmän osuuskaupat voivat panostaa esimerkiksi siihen, että niiden valikoimissa on runsaasti paikallisten yritysten tuotteita, kuten lähiruokaa.

Toisaalta osuuskauppojen tehtävä on ylläpitää palveluja myös pienillä paikkakunnilla. Nämä palvelut voivat olla näille alueille elintärkeitä.

”On monia paikkoja, joissa S-market tai Sale on ainoa ja elinvoimaisuuden kannalta myös ratkaiseva kauppa, kun sijoittajaomisteisia yrityksiä alueilla ei näy. Jos osuustoiminnan tarkoitus lähtisi voiton maksimoinnista, tällaisissa paikoissa toimipaikan ylläpitäminen asetettaisiin kyseenalaiseksi – osuuskunnat arvioivat päätöksiä kuitenkin laajemmassa viitekehyksessä kuin vain taloudellisesta näkökulmasta”, Puusa huomauttaa.

Osuuskaupat kehittävät maakuntia

S-ryhmä on jo pitkään ollut markkinaosuudeltaan Suomen suurin kaupparyhmä. Vahvana toimijana S-ryhmä kirittää kilpailijoita siinä, että tuotteiden ja palveluiden hinnat pysyvät – osuustoiminnalle tyypillisesti – kohtuullisina. On kuitenkin hyvä huomata, että S-ryhmä ja sen 19 osuuskauppaa eivät ole vain Prisman, S-marketin ja ABC-ketjun tapaiset kaikkien tuntemat ketjut ja asiakkaille heidän ostoksistaan maksettavat bonukset, osuusmaksun korot sekä ylijäämänpalautukset.

Osuuskaupat tekevät paljon hyvää omalla toimialueellaan muun muassa työllisyyden, koulutuksen ja ympäristön kehittämiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tekee merkittävää työtä monella eri saralla oman maakunnan eduksi. Anu Puusalle henkilökohtaisesti tärkeää on PKO:n oppilaitosyhteistyö muun muassa Itä-Suomen yliopiston kanssa sekä osuuskaupan panostukset nuorten työllistämiseksi.

”Kutsumme kaikki nuoret työnhakijat haastatteluihin. Myös he, jotka eivät tuolla kerralla tule valituksi tehtävään, saavat kokemusta haastattelutilanteesta. PKO:lle sydämenasia on myös erityisnuorten ja osatyökykyisten työllistäminen, josta olemme saaneet myös valtakunnallista tunnustusta”, Puusa mainitsee.

Omistajat äänessä

Osuustoiminnalle leimallista on dialogi asiakkaiden, siis omistajien kanssa. PKO:lla yhteydenpito asiakkaisiin ja heidän mielipiteidensä selvittäminen on asia, jonka merkityksellisyyttä ei voi ylikorostaa: jäsenistö viime kädessä päättää, mihin suuntaan osuuskauppaa kehitetään ja miten sen varoja käytetään.

”Jokaisella jäsenellämme on osuuskunnassa yksi ääni, ja haluamme sen kuulla. Tiiviillä yhteydenpidolla estetään kasvottomuus ja omistajan äänen katoaminen”, Puusa korostaa.

Osuuskaupoilla on monia tapoja kuulla jäseniään. PKO:ssa uusin keino on Raati-kosketusnäyttö, jollainen löytyy osuuskaupan jokaisesta Salesta, ABC-liikennemyymälästä, S-marketista ja Prismasta. Raati-sovelluksella asiakkaat voivat ruutua koskettamalla ottaa kantaa kulloiseenkin kysymykseen, joka voi koskea PKO:n tai vaikka vain yksittäisen toimipaikan toimintaa.

”Saamme kuukaudessa yli 15 000 vastausta Raadin kautta. Viime aikoina olemme tiedustelleet esimerkiksi sitä, että halutaanko PKO:n jakavan jatkossakin alakouluihin Reilu kaveri -stipendejä ja että minkä tuotteen asiakkaat haluaisivat seuraavan kuukauden S-mobiili-eduksi”, Puusa sanoo.

Pidetään seudut elinvoimaisina

Osuuskaupat eivät kanna huolta vain omien toimipaikkojensa kehittämisestä vaan ne investoivat myös toimialueensa yhteiseen infrastruktuuriin. Pohjois-Karjalassa viime vuosien esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa Joensuun toriparkin ja Lieksan liikuntahallin rakennushankkeet.

”Investoimme mielellämme hankkeisiin, jotka lisäävät toimialueemme elinvoimaa. Urakat pilkotaan aina sen kokoisiksi, että paikalliset urakoitsijat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Näin varmistamme, että myös pienemmät paikalliset toimijat voivat olla mukana kehittämässä omaa kotiseutuaan.”

”Näissä hankkeissa yhdistyy hienosti osuustoiminnan idea ja kaksoisluonne: ne hyödyttävät jäsenistöä ja lisäävät alueen elinvoimaa samalla, kun ne ovat taloudellisesti järkeviä, osuuskaupan operatiivisen johdon ja hallituksen tarkkaan punnitsemia investointipäätöksiä”, Puusa muotoilee.

Original Sokos Hotel Kimmelin vieraat saavat jatkossa nauttia hotellikylpylän hemmottelevasta tunnelmasta. 18.7. avautuva uusi Nautiskelukylpylä Kimmel Spa koostuu allasosastosta, saunoista ja elämyssuihkuista, alueella on myös kuntosali ja yksityissauna. Span sisustus on arkkitehti Jaakko Puron käsialaa. Hotellikylpylään on erillinen sisäänpääsymaksu.
Nautiskelukylpylä Kimmel Spa täydentää nykykarjalaista luksusta tarjoavan hotelli Kimmelin palvelutarjontaa ylellisellä tavalla. +30-asteisella allasosastolla rentoudutaan porealtaassa, kylmäaltaassa ja elämysaltaassa sekä kylvetetään varpaita virkistävissä jalka-altaissa. Lämmitetyillä lepotuoleilla nautitaan höyrytakan luomasta tunnelmasta. Saunojat valitsevat Suomi-saunan löylyt tai höyrysaunan tunnelman. Spa-alueella on lisäksi erillinen kuntosalialue ja hyvät pukuhuonetilat.
Nautiskelukylpylä Kimmel Spa on avoinna joka päivä klo 10–22, perjantaisin ja lauantaisin kylpylä on kello 18 jälkeen käytössä vain 18 vuotta täyttäneille. Hotellissa majoittuville Spa on käytössä joka päivä. Hotellin ulkopuolisille vieraille kylpylä on käytettävissä joka päivä klo 10–15. Sisäänpääsy hotelliasukkaille 20 euroa ja hotellin ulkopuolisille vieraille S-Etukortilla 22 euroa ja ilman S-Etukorttia 25 euroa.
PKOlaiset saavat hinnasta saa 25 %:n henkilökunta-alennuksen.
Superior X-huoneissa sekä Junior Suitessa ja sviitissä majoittuville Nautiskelukylpylä Kimmel Spa-elämys kuuluu huonehintaan. Kylpytakkeja ja -tossuja saa vuokrata erikseen.
Yksityissauna sopii niin polttariporukoille kuin kokousvieraille

Nautiskelukylpylä Kimmel Span yksityissauna on vuokrattavissa 1–10 hengen seurueille. Saunan lisäksi hintaan kuuluvat kylpytakit, -tossut ja pyyhkeet sekä sisäänpääsy Spa-osastolle. Saunaelämyksen oheen voi luonnollisesti tilata erilaisia syötäviä saunaeväitä sekä kylmiä juomia.

– Yksityissauna Spa-kylvyillä ja tarjoiluilla sopii hyvin esimerkiksi polttariporukoiden ohjelmaan tai kokousvieraiden virkistäytymiseen, kertoo hotellinjohtaja Kaija-Riitta Uusitalo.

Original Sokos Hotel Kimmel kävi vuonna 2021 läpi historiansa mittavimman, 20 miljoonaa euroa maksaneen uudistuksen. Uudistuksen myötä hotellista kuoriutui Itä-Suomen merkittävin tapahtumatalo ja elämyksellinen majoituspaikka. Kimmelin kokousosasto koostuu nyt 12:sta eri tarkoitukseen muunneltavasta kokoustilasta. Talon uudet 60 Superior-tason huonetta sekä sviitit takaavat laadukkaan majoituksen vaativaankin makuun. Kesällä 2022 ruokaravintola Bistro Heilin yhteyteen avautui kesäterassi Bistro Heilin Piha. Nautiskelukylpylä Kimmel Span avaus samoin kuin koko Kimmelin uudistuminen ovat äärimmäisen tärkeä osa PKO:n Pielisen altaan
– matkailustrategian käytännön toteuttamista.
– Pohjois-Karjalan alueellisen matkailuorganisaatio Visit Karelian tavoitteena on tuplata maakunnan yöpymismäärä 2030 mennessä. Myös PKO:n strategiassa matkailu on yksi kasvukärjistä ja meidän tavoite on tuplata yöpyjämäärä PKO:n hotelleissa. Uudistuva Kimmel on tässä keskeisessä roolissa, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.
– Uudistuksilla tähtäämme Itä-Suomen ykköstapahtumataloksi sekä liikematkustuksen ja Staycation-kaupunkilomien kärkikohteiden joukkoon Suomessa, kertoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan matkailu- ja myyntijohtaja Tiina Kanninen.
Lisätietoja: Tiina Kanninen, matkailu- ja myyntijohtaja, puh. 050 440 3385

Joensuussa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) S-market Jukolanportin pihamaalle rakentama ABC-automaattiasema on avattu keskiviikkona 22.6. klo 12. Uudelta automaattiasemalta saa tankattua Smart Dieseliä, 98E:tä, 95E:tä ja uutta ympäristöystävällistä Nero Dieseliä. Fossiilivapaa Nero Diesel vähentää koko elinkaarensa aikana kasvihuonekaasupäästöjä jopa yli 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Sitä voidaan tankata kaikkiin dieselautoihin.

 

– Uusiutuva Nero Diesel on erinomainen ratkaisu paikalliseen ilmanlaadun parantamiseen ja oman henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Nero Diesel valmistetaan suurimmaksi osaksi jäte- ja tähdepohjaisista raaka-aineista, mikä vähentää osaltaan kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Sen lisäksi, että se vähentää olennaisesti fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, siinä on aiempaa paremmat palamisominaisuudet ja erinomaiset kylmäominaisuudet, ABC-toimialajohtaja Raija Rantanen sanoo.

Uusiutuva Nero Diesel on kemialliselta rakenteeltaan fossiilisen dieselin kaltaista, ja sitä voi tankata kaikkiin dieselautoihin. Nero Dieseliä ja muita diesellaatuja voi tankata sekaisin, eikä sillä ole vaikutusta auton toimintaan. Toki uusiutuvan polttoaineen hyödyt autolle, autoilijalle ja ilmastolle korostuvat erityisesti silloin, kun sitä käytetään sellaisenaan.

– Niin PKO:n kuin ABC-ketjunkin tavoitteena on mahdollistaa, että suomalaiset voivat ajaa vastuullisemmin käyttövoimasta riippumatta. Suomalaisessa liikenteessä tullaan pitkään käyttämään kaikkia energiamuotoja, ja siksi niiden kaikkien on oltava hyviä, vastuullisia ja kehittyviä. Päästöjä vähentävien tuotteiden ohella edistämme myös sähköautoilun mahdollisuuksia. PKO rakentaa heinä-syyskuun aikana 100 kW:n teholatausasemat Juuan, Kontiolahden, Lieksan, Nurmeksen sekä Joensuun Marjalan liikenneasemille, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

ABC-automaattiasema Jukolanportin rakentamista varten Joensuun kaupunki myönsi PKO:lle poikkeamisluvan asemakaavasta. Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalvelut katsoo uuden ABC-automaattiaseman parantavan vilkkaasti liikennöidyn alueen palvelutarjontaa. Nurmeksentien ja Salpakankaankadun risteyksessä sijaitseva S-market Jukolanportti palvelee sekä Mutalan alueen noin 2 000 asukasta että vilkasta ohikulkuliikennettä Lehmon, Utran ja Rantakylän suuntaan. ABC-automaattiaseman rakennustyöt alkoivat 19.4., ja investoinnin arvo on noin 500 000 euroa.

Automaattiasemalle tulee myös ABC-mobiilitankkaus. Mobiilitankkaus on helppo ja nopea tapa tankata auto siten, että ei tarvitse käyttää maksu- tai Bonuskorttia automaatissa, vaan kaikki hoituu sovelluksessa. Myös kuitti ostoksista tallentuu automaattisesti sovellukseen. PKO:n operoimat ABC-automaattiasemat sijaitsevat pääasiassa S-marketien ja
Sale-myymälöiden yhteydessä. Jukolanportti on PKO:n 14.:s ABC-automaattiasema.

S-market Jukolanportti on avattu kesäkuussa 2019, ja se palvelee arkisin ja lauantaina kello 7–22 sekä sunnuntaisin kello 9–22.

Lisätietoja: PKO, ABC-toimialajohtaja Raija Rantanen, p. 010 762 2013

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) hallitus on tiistaina 21.6. kokouksessaan päättänyt, että PKO rakentaa Joensuun torille uuden liikerakennuksen. Kerrosalaltaan noin 1 000 neliön ja kaksikerroksisen uudisrakennuksen rakentaminen alkaa syysmarkkinoiden jälkeen syyskuun puolessa välissä. Alustavan arvion mukaan rakennustyöt ovat valmiit alkukesästä 2023. Hankkeen kustannusarvio on noin 5,6 miljoonaa euroa.

– Kauppahallista tai minkä nimen rakennus saakaan, halutaan tehdä maakunnan pääkaupungin keskustaa elävöittävä ja vetovoimainen kokonaisuus. Samalla tavoin torista tulee tehdä ympärivuotisesti elävä sen sijaan, että torielämä keskittyy vain kesäkuukausiin ja talvikaudella katsotaan vaneriluukuilla suljettuja ikkunoita. Tarkoituksena on rakentaa kaupunkilaisille ja matkailijoille yhteinen olohuone, jonne halutaan kokoontua. Kaupunkilaisten tarpeet lopulta määrittelevät sen mikä liiketoiminta hallissa menestyy, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Uuden liikerakennuksen nimestä tullaan syksyn ja loppuvuoden aikana järjestämään kaikille avoin nimikilpailu. Kilpailun alkamisesta ja käytännöistä kerrotaan tarkemmin syyskuussa.

Hankkeelle on vahva tuki
Hankkeen suunnittelun aikana PKO on tehnyt kaksi kauppahallia koskevaa kyselyä, joihin saatiin yhteensä yli 20 000 vastausta.

– Näin suurta vastausmäärää on tuskin koskaan saatu mihinkään Joensuun seudun rakentamista koskevaan kyselyyn. Kaupunkilaisia on osallistettu poikkeuksellisen laajasti, Kivelä sanoo.

Toinen kyselyistä koski sitä, halutaanko torille kauppahallityyppinen rakennus ja toisessa kyselyssä tiedusteltiin sitä, minkälaisia palveluita rakennuksessa tulisi olla. Kyselyyn pystyi vastamaan PKO:n yksiköissä olevilla Raati-näytöillä, sosiaalisessa mediassa sekä PKO:n nettisivuilla olevassa kyselyssä. Yli 80 prosenttia vastaajista eli lähes 11 000 sanoi haluavansa, että torille rakennetaan tuote- ja palvelutarjonnaltaan monipuolinen ja nykyaikainen kauppahalli, jonka ansiosta tori on elävä ympäri vuoden. Palveluista eniten kannatusta saivat kahvila- ja leipomopalvelut (34 prosenttia vastaajista), juoma- ja ravintolapalvelut (26 %) sekä erikoisliikkeet (23 %).

Vetovoimainen kokonaisuus

– Meidän perustehtävä on tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempaa paikkaa elää. Sitä teemme tarjoamalla palveluja ja etuja omistajillemme sekä edistämällä maakunnan elinvoimaisuutta. Tästä näkökulmasta maakunnan keskuskaupungin ja sen torialueen elävöittäminen on työtä Joensuun ja koko maakunnan elinvoiman eteen. Mitä vireämpi ja vetovoimaisempi Joensuu on sitä parempi täällä on ihmisten elää ja olla. Keskustan vetovoiman lisääminen palvelee kaikkia torin ympäristön toimijoita, myös PKO:ta, kun torille ja sen ympäristöön tulee lisää asiakkaita. Kauppahalli-investoinnin tulee olla kannattavaa liiketoimintaa, mutta pikavoittoja tai pörssiyritysmäisen suuria katteita emme hae, Kivelä sanoo.

Uuteen liikerakennukseen on ollut kaikille valmiille liikeideoille, yrityksille ja yrittäjille avoin kumppanihaku käynnissä maaliskuusta lähtien.

– Meillä on useiden eri toimijoiden kanssa käynnissä neuvotteluja. Uuteen liikerakennukseen tulevien toimijoiden nimiä julkistamme yhteisesti sovitusti myöhemmin, Kivelä sanoo.

– Hankkeen suunnittelun aikana niin sidosryhmiltä kuin PKO:n omistajiltakin on tullut vahvoja toiveita siitä, että rakennusmateriaaleina käytetään puuta, kiveä ja lasia. Kuten esitellyistä havainnekuvista on näkynyt, nämä toiveet on otettu huomioon, Kivelä sanoo.

 

Lisätietoja: PKO, toimitusjohtaja Juha Kivelä, p. 010 762 2026

Original Sokos Hotel Kimmelin uusi kesäterassi, Bistro Heilin Piha, on avattu Sirkkalan puistoon ja on avoinna elokuun loppuun asti. Isolla, viihtyisällä terassilla on 250 asiakaspaikkaa, erilaisiin istuinryhmiin sommiteltuna. Bistro Heilin Piha tarjoaa aitiopaikan Pielisjoen kanava-alueen eri kesätapahtumien seurailuun sekä kattaa juomat ja ruoat Osuuskaupparokin osallistujille.

– Uuden terassin avauksen ajankohta on loistava. Joensuun tapahtumakesästä on tulossa todella vilkas alkaen Osuuskaupparokista ja jatkuen elokuulle asti eri tapahtumin. Kylmän juoman äärellä voi seurailla festarimeininkejä tai tulla terassillemme etkoille tai jatkoille. Lisäksi Bistro Heilin Piha sopii hienosti polttariseurueiden ohjelmaan, vinkkaa Bistro Heilin ravintolapäällikkö Eerik Elavuori.

– Tunnelma tällä terassilla on kuin rennoissa pihajuhlissa, joissa aikaa vietetään niin uusien kuin vanhojen ystävien kesken. Aurinko paistaa iltaan asti ja pihagrilli on kuumana koko päivän sekin. Ja onhan terassilta hienot näkymät Pielisjoen rantamaisemaan, Elavuori kertoo.

Kesäterassi on Bistro Heilin kesäinen jatke ja palvelee maanantaista lauantaihin lounaasta iltakymmeneen, sunnuntaisin klo 14–21. Sulkemisajankohta venyy sään ja auringonsäteiden mukaan. Bistro Heilin Pihan ruokatarjoilu koostuu grilliruokien lisäksi burgereista ja runsaista salaattiannoksista. Grillattava liha on aina kotimaista. Juomapuolen erikoisuuksia ovat raikkaat frozenjuomat, jotka valmistetaan asiakkaan valitsemista hedelmistä. Tarjolla on myös laaja olut- ja viinilista.

Firman kesäpäivä rokkia kuunnellen

Kesäkuun 17.–18.6. Sirkkalan puistossa soi rokki, kun OKR:ää eli Osuuskaupparokkia päästään pienen tauon jälkeen taas viettämään. Tapahtuma sopii yritysten henkilöstön tai yhteistyökumppaneiden tapaamiseen rennommissa merkeissä. VIP-lippuun sisältyy alkumaljat, buffetruokailu hotellin sisätiloissa sekä pääsy vip-alueelle. Bistro Heilin Pihalla nautitaan festaritunnelmista aivan niiden ytimessä.

Bistro Heilin Pihan avaus on osa Original Sokos Hotel Kimmelin uudistumista. Hotellin kokoussiipi, ravintola Bistro Heili, 60 tyylikästä Superior-huonetta ja peräti 70-neliöinen parvekkeellinen sviitti avautuivat 15.9.2021. Juhlasali Sirkkala ja pienet Lasikabinetit valmistuivat lokakuussa 2021. Uudistuksen myötä myös suosittu viihderavintola Las Palmas siirtyi Kimmelin tiloihin. Kimmelissä onnistuvat niin kokoukset, juhlat, seminaarit, perheillalliset kuin nyt myös autonäyttelyt. Kokoustiloista intiimeimmät ovat Bistro Heilin vierellä olevat Lasikabinetit.

 

– Nyt tehdyillä uudistuksella tähtäämme niin Itä-Suomen ykköstapahtumataloksi kuin koko Suomen merkittävimpien tapahtumatalojen joukkoon sekä halutuksi bisnesmatka- ja Staycation-kohteeksi, kertoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan matkailu- ja myyntijohtaja Tiina Kanninen.

 

Bistro Heilin Pihan avaus osana Kimmelin uudistumista on PKO:n Pielisen altaan
– matkailustrategian käytännön toteuttamista.

– Pohjois-Karjalan alueellisen matkailuorganisaatio Visit Karelian tavoitteena on tuplata maakunnan yöpymismäärä 2030 mennessä. Myös PKO:n strategiassa matkailu on yksi kasvukärjistä ja meidän tavoite on tuplata yöpyjämäärä PKO:n hotelleissa. Uudistuva Kimmel on tässä keskeisessä roolissa, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Bistro Heilin Piha / Bistro Heili, Original Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu
Lisätietoja: Eerik Elavuori, ravintolapäällikkö, Bistro Heili ja Bistro Heilin Piha, puh. 050 590 2581

Kuvalähde: Karjalainen/Marko Puumalainen.

Koulukaverit erityisen hyvin huomioonottaville oppilaille jaetaan tänäkin vuonna Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) myöntämät Reilu kaveri –stipendit. Myönnettävien stipendien yhteisarvo on tänä vuonna 3150 €.

– Stipendi myönnetään oppilaalle, joka on valmis ottamaan kaikki mukaan leikkeihin ja saa toiselle hyvän mielen huomioimalla hänet aidosti. Reilu kaveri –stipendin perusteet tulevat osuustoiminnan eettisistä arvoista, joita ovat ympäröivästä yhteisöstä ja muista ihmisistä välittäminen. Meille PKOlaisille Reilu kaveri -stipendien myöntäminen on käytännön teko yhteistä hyvää -arvomme toteuttamiseksi. Stipendin saajan valitsevat joko koulun opettajat tai sitten saajan ovat valinneet oppilaat keskuudestaan, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Reilu kaveri -stipendejä jaetaan PKO:n toimialueen 13 kunnassa ja kaupungissa kaikilla alakouluilla koulujen kevätjuhlien yhteydessä. Kouluja on yhteensä 63.

PKO on myöntänyt vuodesta 2015 lähtien keväisin Reilu kaveri -stipendin jokaiselle toimialueensa alakoululle. Yhden stipendin arvo on 50 € ja huomionosoituksen saaja voi olla 1.-6.-luokkalainen.

 

Stipendin saajien nimien julkaisuun on kysytty lupa. Stipendit on jaettu seuraaville henkilöille:

Ahokkalan koulu Veka Kärki
Arppen koulu Oliver Kaksonen
Enon alakoulu Julia Sallanne
Hammaslahden koulu Niko Mustonen
Heinävaaran koulu Siiri Koponen
Hutsin koulu Venla Vuorikari
Iiksenvaaran koulu Eemeli Ojalehto
Itä-Suomen koulu Aino Kukkonen
Jakokosken koulu Eetu Pyykkönen
Joensuun Steinerkoulu Otso Turunen
Kanervalan koulu Saimi Koponen
Karhunmäen koulu Aava Lievonen
Karsikon koulu Mohamed Atari
Keskuskoulu (Lieksa) Olivia den Hertog
Kesälahden koulu Saimi Haverinen
Kiihtelysvaaran koulu Anniina Vepsäläinen
Kirkkokadun koulu Peetu Ruokolainen
Kirkonkylän koulu (Kontiolahti) Aapo Juntunen
Kontioniemen koulu Veeti Jormanainen
Kulhon koulu Urho Olkkonen
Kummun koulu Eetu Keinänen
Kylmäojan koulu Otso Jääskeläinen
Lehmon koulu Minna Puukilainen
Liperin koulu Aleksi Kokko
Louhiojan koulu Elias Hirvonen
Maiju Lassilan koulu Lidia Piiroinen
Marjalan koulu Valtteri Malinen
Mattisenlahden koulu Emma Rajasalo
Mutalan koulu Nea Mäkkeli
Nepenmäen koulu Jade Lautanen
Niittylahden koulu Joonas Hiltunen
Noljakan koulu Enni Kotilainen
Nunnanlahden koulu Ukko Huotari
Onttolan koulu Jalo Korhonen
Pogostan koulu Sara Kuivalainen
Polvijärven koulu Kerttu Sorsa
Porokylän koulu Minttu Tuovinen
Rantakylän normaalikoulu Ukko-Juhani Mielonen
Reijolan koulu Vilho Savinainen
Rekivaaran koulu Eino Schmidt
Rääkkylän koulu Aleksi Cimrin
Salokylän koulu Teemu Nissinen
Selkien koulu Hilla Piipponen
Siikasalmen kristillinen koulu Ville Soikkeli
Sotkuman koulu Eetu Partanen
Suhmuran koulu Neea Eskelinen
Tikkalan koulu Emma Suomalainen
Tulliportin normaalikoulu Emma Ikonen
Tuupovaaran koulu Hilja Hassinen
Uimaharjun koulu Alma Frantzi
Utran koulu Oona Pölönen
Valtimon koulu Onni-Valtteri Saari
Varparannan koulu Leevi Sormunen
Vihtasuon koulu Pauli Nykyri
Viinijärven koulu Juha Alm
Ylämyllyn koulu Emmi Hattunen

 

Stipendit on jaettu lisäksi seuraavissa kouluissa: Kolin koulu, Pataluodon koulu, Poikolan koulu, Puhoksen koulu, Rantalan koulu, Rautavaaran koulu ja Tikkamäen sairaalakoulu.

PKOlaiset toivottavat kaikille reiluille kavereille onnea ja hyvää kesää!

 

Lisätietoja antaa: PKO, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä p. 050 440 4332.

Tammi-toukokuussa pysäköintimäärät kasvoivat jälleen.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) rakentamassa Toriparkissa on tammi-toukokuussa pysäköity ennätyksellisen vilkkaasti. Alkuvuoden aikana pysäköintejä oli yli 90 000, minkä seurauksena kevät on ollut Toriparkin historian paras. Kuukausittaisen pysäköintimäärät ovat kasvaneet 30–50 prosenttia verrattuna Toriparkin kolmeen edelliseen kevääseen.  Myös odotukset Joensuun keskustan tulevalle kesäpysäköintikaudelle ovat hyvät.

Myös kuluneella syksy- ja talvikaudella autoilijat käyttivät runsaasti Toriparkin palveluja.
Tammi-toukokuussa pysäköintejä oli yhden päivän aikana keskimäärin 640. Vuosien 2020 ja 2019 vastaavina aikoina toriparkissa on ollut keskimäärin 530 pysäköintiä päivässä eli 2021 syyskaudella pysäköintimäärä kasvoi 20 prosenttia. Vuoden 2019 syksyn pysäköintimäärät ovat ajalta ennen koronaa.

– Toriparkki avattiin lokakuussa 2018 ja avauksesta lähtien sen käyttäjämäärät ovat koko ajan olleet suunniteltua edellä, laskentapäällikkö Antti Pölönen sanoo.

– Toriparkin rakentaminen on Joensuun keskustan elävöittämisen kannalta yksi merkittävimpiä asioita. Maanalainen pysäköinti on mahdollistanut keskustan kehittämisen kaupunkilaisille ja matkailijoille entistä olohuonemaisemmaksi ja entistä helpommin saavutettavaksi, Joensuun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen sanoo.

–   Hankkeen alusta lähtien yrittäjäjärjestöt, Joensuun kaupunki ja PKO ovat nähneet Toriparkin rakentamisen olevan tiikerinloikka kaupunkikeskustan sekä koko seutukunnan kehitykselle. Keskustan kiinnostavuuden lisääntyminen niin asukkaiden kuin matkailijoidenkin silmissä parantaa sekä yrittäjien toimintamahdollisuuksia että alueen kiinteistöjen arvoa. Kun asuin- ja liikekiinteistöjen velvoitepysäköintejä voi siirtää Toriparkkiin, se mahdollistaa keskustan entistä asiakas- ja asukaslähtöisemmän rakentamisen, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä summaa kehitystä.

Toriparkista voi lunastaa velvoitepaikkoja tai vuokrata pitkäaikaispysäköintipaikan.

–   Pitkäaikaispysäköinnin lisääntyminen on osaltaan kasvattanut Toriparkin pysäköintimääriä myös, Pölönen summaa kehitystä.

Toriparkin sisään- ja ulosajoluiskissa on lämmitys, joten pysäköintitalo on käytettävissä ympäri vuoden. Toriparkissa on 50 lämmityspistoketta, erilliset invapaikat hissien läheisyydessä sekä latauspisteet 6 sähköautolle. Kysynnän kasvaessa sähköautojen latauspisteitä on mahdollisuus tehdä lisää. Sisäänajo tapahtuu Koski- ja Torikadun kulmauksesta. Toriparkissa on neljä uloskäyntiä, joista kolmessa on hissi.  Hissilliset uloskäynnit sijaitsevat Koski- ja Torikadun kulmauksessa, Koskikadun puolella keskellä Toriparkkia sekä Silta- ja Torikadun kulmauksessa. Portaat nousevat näiden lisäksi myös torilavalle.

Lisätietoja: PKO, laskentapäällikkö Antti Pölönen, p. 010 762 2044

Tänä kesänä PKO:n eri toimipaikoissa työskentelee yhteensä 1 000 innokasta ja ahkeraa kesätyöntekijää!

Heistä 100 on erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja heidän avustajiaan.

Palkkaamme nuoria myös sosiaalisin perustein. Työllistämme esimerkiksi taloudellisia tai muita haasteita kohdanneiden perheiden nuoria. Näin toteutamme yhteistä hyvää -arvoamme.

Tehdään yhdessä nuorten kesästä ikimuistoinen ja toivotetaan heidät tervetulleiksi palvelualalle.

 

PKO haluaa edistää omassa toiminnassaan kierrätystä ja kiertotaloutta. Työvaatteiden pitkä elinkaari on tästä hyvä esimerkki.

Lindströmin auto kurvaa S-market Penttilänrannan pihalle. Kyydissä sillä on täysi lasti puhtaita työvaatteita, joista osa on tulossa Penttilänrannan henkilökunnalle. Kun auto lähtee jatkamaan matkaansa, sillä on mukanaan pesua kaipaavia vaatteita.

– Me PKO:ssa kierrätämme henkilöstömme työvaatteet tehokkaasti ja ekologisesti yhteistyökumppanimme Lindströmin kanssa. Kysymys ei ole ihan pikkuhommasta, sillä marketkaupassamme kesäaikaan työskentelevien lähes tuhannen ihmisen käytössä on jatkuvasti noin 7 500 työvaatetta, marketkaupan johtaja Henrik Härkönen kertoo.

Avainasiakkuuspäällikkö Kari Seppänen Lindströmiltä toteaa, että keskitetty teollinen pesu ja huolto on tehokasta ja ympäristöystävällistä. Mitä enemmän vaatteita on kierrossa mukana, sitä vähemmän vettä ja pesuainetta kuluu per vaate. Kun auto lisäksi on tien päällä koko ajan täydessä lastissa, logistiikan hiilijalanjälki on pieni. Kierrätystä ei tehdä vain PKO:n sisällä, vaan ringissä on mukana myös muita osuuskauppoja.

Marketeissa henkilökunnalla on omat lokerot, joihin he jättävät pesua vaativat työvaatteet ja saavat kerran viikossa puhtaat tilalle. Paidat, housut, takit, liivit ja essut, kaikki on koodattu Lindströmin järjestelmään niin, että vaatteet ovat aina oikeita ja oikeankokoisia.

Vaatteita ei myöskään jää lojumaan pukutiloihin, vaikka henkilökunta vaihtuisi.

–  Pirkon käyttämä takki voi sopia oikein hyvin vielä Marjan päälle, sillä Lindströmin S-ryhmälle vuokraamat ja suunnittelemat vaatteet kestävät kierrossa 3–5 vuotta. Vastuullisuutta on se, että vaatekanta hyödynnetään loppuun asti, Seppänen sanoo.

Kestäviä, käytännöllisiä ja toiminnallisia

Aina kun työvaatemallisto vaihtuu, kyseessä on iso operaatio. Tällä kertaa se osuu PKO:ssa yhteen myymäläuudistusten kanssa, ovathan sekä S-market- että Sale-myymälöiden konseptit parhaillaan uudistuneet tai uudistumassa.

–  Ulkonäkö on työvaatteissa tärkeä asia, sillä hyvännäköiset vaatteet parantavat työviihtyvyyttä. Tärkeintä kuitenkin on henkilökunnan omankin palautteen mukaan se, että vaatteet ovat käytännöllisiä, toiminnallisia ja turvallisia, Härkönen sanoo.

S-ryhmän uusi työvaatemallisto on suunniteltu edistämään kiertotaloutta; mallistossa on käytetty laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, joilla on pitkä elinkaari. Lisäksi joissakin tuotteissa on hyödynnetty kierrätettyä kuitua. Vaatteet on suunniteltu niin, että tarvittaessa niitä voidaan korjata, mikä sekin pidentää käyttöikää.

Kari Seppänen kertoo, että ennen käyttöönottoa vaatteet testataan huolellisesti pesemällä ne jopa 25 kertaa. Kestävälle vaatteelle voi tulla elinkaarensa aikana satoja pesukertoja. Sitten kun vaate on tullut elinkaarensa päähän, se toimitetaan yhteistyökumppani Rester Oy:lle.

 

 

Kyseessä on Paimiossa sijaitseva Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien käsittelylaitos. Se jauhaa vaatteet kuiduksi, jonka jälkeen ne saavat uuden elämän. Käyttökohteita kierrätyskuidulle on lukuisia, esimerkiksi eristelevyt, rakennusmateriaalit, kuitukankaat sekä lanka ja sitä kautta myös kangas. PKO:n vähittäiskaupassa ensimmäiset kierrätyskuituja sisältävät työvaatteet ovat käytössä Prisma Joensuussa. Käytössä essuja ja tarvikevöitä, joissa kierrätysmateriaalien osuus on noin 10 prosenttia.

Aiemmin tekstiilien kierrätys on ollut lapsenkengissä, joten S-ryhmä ja Lindström tekevät Resterin kanssa uraauurtavaa työtä kiertotalouden hyväksi. Aiemmin poistotekstiilit ovat päätyneet joko poltettaviksi tai ulkomaille.

PKO:ssa henkilökunta on päässyt sanomaan mielipiteensä uusien työvaatteiden kuoseista intranetissä järjestetyssä äänestyksessä. Malliston suunnittelutyö on 100-prosenttisesti kotimaista, ja siitä ovat vastanneet Lindströmin omat designerit.

S-ryhmätasolla työvaateuudistuksen mittakaava on valtava. Vuosittain 30 000 marketkaupan ammattilaista pukee ylleen 250 000 kappaletta työvaatteita. Niiden huoltamiseen ja puhtaanapitoon tarvitaan Lindströmin kokoisen toimijan 10 suurta pesulaa, jotka sijaitsevat ympäri Suomen.

–  S-ryhmän työvaatejakelu on Suomen toiseksi suurin heti Postin jakelun jälkeen, Kari Seppänen kertoo.

Teksti: Kimmo Salo ja Pälvi Salo