PKO ja Lehmo Balls -96 järjestivät P16 1-divisioonan (LeBa/Josba – LFT) ottelun yhteydessä Yhteistä hyvää -hyväntekeväisyyskeräyksen 16.3.2024. Tempauksessa kerättiin hyväkuntoisia salibandy- ja muita urheiluvarusteita Pohjois-Karjalan vähävaraisten perheiden hyväksi. Kiitos kaikille lahjoittajille ja Prisman Jelpille urheiluvälineiden kuljettamisesta Hope ry:lle!
Tapahtumassa kerättiin muun muassa
– 12 salibandymailaa
– 3 jääkiekkomailaa
– 4 paria salibandykenkiä
– vaatteita
ja paljon muita urheiluvälineitä lahjoitettavaksi Hope ry:n kautta vähävaraisille perheille.
Aiemmin järjestettyjä tempauksia ovat olleet muun muassa lentopallo- ja urheiluvälineiden keräys 12.2023 Karelian Hurmoksen pelissä, uintivarusteiden keräys 3.2.2024 Joensuun Uimaseuran Intersport-uinneissa, sisä- ja talviurheiluvälineiden keräys 24.2. Josban ottelussa sekä jalkapallovarusteiden keräys 2.3. Ylämyllyn Yllätyksen pelissä.
PKO:n ja urheiluseurojen Yhteistä hyvää -tempaukset
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) ja urheiluseurat järjestävät hyväntekeväisyystapahtumien sarjan vähävaraisten perheiden ja nuorten hyväksi. Tapahtumien yhteydessä kerätään hyväkuntoisia urheiluvälineitä lahjoitettaviksi. Tapahtumien markkinoinnista ja lahjoitettujen tavaroiden kuljettamisesta Hope ry:lle huolehtii PKO. Lahjoitukset perheille ohjaa eteenpäin Hope ry.
– Kun me PKO:ssa kysyimme omistajiltamme, mihin he haluaisivat meidän suuntaavan hyväntekeväisyystekojamme, tärkeimmäksi kohteeksi mainittiin oman maakuntamme nuoret ja vähävaraiset perheet. Osuuskaupan halutaan tekevän osansa nuorten syrjäytymisen vastaisessa työssä. Tarvetta ovat voimistaneet korona-aika ja perheiden lisääntynyt taloudellinen epävarmuus. Apua tarvitsevien perheiden joukko on laajentunut, toimitusjohtaja Juha Kivelä taustoittaa.
– Esitimme idean yhteisistä hyväntekeväisyystempauksista PKO:n kanssa yhteistyötä tekeville urheiluseuroille, jotka tarttuivat ajatukseen innokkaasti. Olemme yhdessä suunnitelleet sarjan tapahtumia vähävaraisten perheiden nuorten ilahduttamiseksi. Ne käynnistyivät syyskuussa 2022 ja tempauksia järjestetään yhä kuukausittain. Pyrimme tekemään auttamisesta helppoa tarjoamalla mahdollisuuden tuoda lahjoitustavaroita samalla kun tulee esimerkiksi katsomaan peliä. Huolehdimme tavaroiden kuljettamisesta Hope ry:lle, joka puolestaan vastaa tavaroiden jakelusta lapsiperheille. Toivomme lahjoitettavien tavaroiden olevan hyväkuntoisia ja siistejä, PKO:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä sanoo.
– Jokainen voi auttaa ja pienilläkin teoilla on merkitystä. Lahjoitusten avulla tarjoamme vähävaraisille lapsille mahdollisuuden kokeilla jotain uutta harrastusta tai aloittaa kenties pitkäkestoisemman harrastamisen. Tuemme myös lasten mahdollisuutta jatkaa jo olemassa olevia harrastuksia, tiiminvetäjä Sanna Räsänen Hope ry Joensuusta toteaa.
– Hyväntekeväisyystempaukset ja junioriurheilun tukeminen ovat käytännön vastuullisuustekoja, joilla sekä toteutamme PKO:n tavoitetta tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempaa paikkaa elää, että toimimme yhteistä hyvää -arvomme mukaisesti, Petri Vähä toteaa.
Seuraava Yhteistä hyvää -tempaus:
24.5. JoMa Naiset
PKO:n tuloksesta osuuskaupan omistajille 57%:a ja toiminnan kehittämiseen 43%:a.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) omistajille palautetaan ylijäämänpalautuksena 2,6 %:a vuoden 2023 aikana PKO:n toimipaikoista tehdyistä bonusostoista (10,1 M€) ja osuusmaksulle maksetaan 6 %:n korko (0,6 M€).
Ylijäämänpalautus ja osuusmaksun korko maksetaan osuuskunnan omistajien tileille S-Pankkiin perjantaina 10. toukokuuta. PKO:n omistaja voi kätevästi tarkistaa hänelle maksetun summan suuruuden S-mobiilista. Yhteensä PKO maksaa omistajien tileille 10,7 miljoonaa euroa.
PKO:n edustajiston 24.4. kokouksessaan vahvistaman päätöksen mukaisesti osuuskaupan omistajille maksetaan viime vuodelta 2,6 prosenttia ylijäämänpalautusta. Lisäksi edustajisto päätti, että omistajien 100 euron osuuspääomalle maksetaan 6 prosentin korko.
Käytännössä päätökset tarkoittavat sitä, että vuoden 2023 PKO:n jakokelpoisesta 18,7 miljoonan euron tuloksesta jaetaan omistajille 57%:a (10,7 M€) ja PKO:n toiminnan sekä palveluiden kehittämiseen käytetään 43%:a (8,0 M€).
– Toisin kuin pörssiyrityksissä, meillä edustajisto eli tavalliset pohjoiskarjalaiset osuuskaupan omistajat vahvistavat tuloksen käytön. Jokainen PKO:n toimipaikkoihin käytetty euro palaa takaisin maakuntaan mm. palkkojen, verojen, investointien, paikallisten ostojen, edullisen hintatason tai omistajien palkitsemisen kautta, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.
Ylijäämänpalautus on osuustoiminnallisen yrityksen edellisvuoden liiketoiminnan tuloksen jakamista. Nimensä mukaisesti osuuskaupan tulosta eli ylijäämää palautetaan osuuskaupan omistajille heidän ostojensa suhteessa. Mitä enemmän keskität, sitä enemmän hyödyt.
Kun lasketaan yhteen ylijäämänpalautus, Bonus eli jäsenalennus, maksutapaetu ja osuusmaksun korko, niin vuonna 2023 kolmasosalle asiakasomistajatalouksista suora rahallinen vuosihyöty PKO:n jäsenyydestä oli 719 euroa.
– Lisäksi PKO:n omistajat hyötyivät edullisesta ruokakorista, tuote-eduista ja maksuttomista pankkipalveluista vähintään toisen samanmoisen summan, toimitusjohtaja Kivelä sanoo.
Ylijäämänpalautusta maksetaan, jos osuuskaupan toiminta on ollut niin tuloksellista, että sillä on voitu rahoittaa tarvittavat toimipaikkaverkoston sekä palveluiden kehittämishankkeet ja sen jälkeen on vielä mahdollista maksaa ylijäämänpalautusta. PKO on maksanut ylijäämänpalautusta vuodesta 1998 lähtien. Palautuksen maksaminen ei ole automaatio vaan siitä tehdään päätös joka vuosi erikseen. Ylijäämänpalautuksen maksamisen vahvistaa vuosittain osuuskaupan edustajisto, jolle hallitus tekee esityksen. Edustajisto on PKO:n ylin päättävä elin. 50-henkisen edustajiston jäsenet on vaaleilla valittu osuuskunnan omistajien keskuudesta.
PKO on kuluttajaosuuskunta, jonka omistavat tavalliset pohjoiskarjalaiset S-Etukortin haltijat. Muita omistajia ei ole. PKO:n perustehtävä eli missio on tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka elää. PKO tarjoaa omistajilleen hinta-laatusuhteeltaan edullisia palveluja ja etuja sekä edistää maakunnan elinvoimaisuuden kehittymistä.
S-ryhmä ja S-Pankki tuovat S-Etukortti Visa -asiakkailleen mahdollisuuden Apple Pay -sovelluksen käyttöön. Se on turvallinen ja helppo maksutapa, joka auttaa asiakkaita välttämään maksukorttinsa luovuttamisen toiselle henkilölle, fyysisten painikkeiden koskettamisen tai käteisellä maksamisen. Siinä käytetään iPhone-puhelimen tehokkaita toimintoja jokaisen maksutapahtuman suojaamiseen. S-Etukortti-asiakkaat voivat myös lisätä etukorttinsa Applen Lompakkoon. Näin he voivat kerryttää Bonusta iPhone-puhelimellaan tai Apple Watch -älykellollaan.
”Olemme innoissamme siitä, että iPhone- ja Apple Watch -käyttäjät voivat nyt lisätä S-Pankin maksukorttinsa helposti ja turvallisesti Apple Pay -sovellukseen sekä S-Etukorttinsa Applen Lompakkoon. Näin he voivat käyttää suosikkituotteitaan kätevästi yhdestä paikasta omalla laitteellaan”, sanovat S-ryhmän asiakkuusjohtaja Heini Dahlström ja S-Pankin korttien ja maksamisen tuoteryhmäpäällikkö Marketta Lundell.
S-ryhmän asiakkailla on käytössä yhteensä neljä miljoonaa S-Etukorttia, joista valtaosa on myös S-Pankin kansainvälisiä maksukortteja. Useampi kuin yksi kymmenestä suomalaisella maksukortilla tehdystä ostosta tehdään S-Pankin kortilla. Vuonna 2023 S-ryhmän alueosuuskauppojen asiakasomistajat maksoivat yli 25 prosenttia Bonusta kerryttävistä ostoistaan S-Pankin kortilla.
Apple Pay tarjoaa helpon ja turvallisen maksutavan
Asiakkaat voivat käyttää Apple Pay -sovellusta helposti kaksoispainalluksella ja pitämällä iPhone- tai Apple Watch -laitettaan lähellä maksupäätettä lähimaksua varten. Jokainen Apple Pay -maksutapahtuma on suojattu, koska se todennetaan Face ID -kasvotunnistuksella, Touch ID -sormenjälkitunnistuksella tai laitteen tunnusluvulla. Apple Pay toimii maksuvälineenä ruokakaupoissa, apteekeissa, takseissa, ravintoloissa, kahviloissa, vähittäismyymälöissä ja monissa muissa paikoissa.
Asiakkaat voivat käyttää Apple Pay -sovellusta myös iPhone-, iPad- ja Mac-laitteissa nopeiden ja helppojen ostojen tekemiseen sovelluksissa tai verkkosivuilla Safari-selaimella ilman erillisten käyttäjätilien luomista tai toimitus- ja laskutustietojen toistuvaa syöttämistä. Apple Pay -maksuja voi tehdä myös Apple Watch -älykellon sovelluksissa.
Turvallisuus ja helppokäyttöisyys ovat Apple Pay -maksusovelluksen ytimessä. Kun asiakkaat käyttävät S-Etukortti Visa Debit- tai Credit-korttia Apple Pay -sovelluksen kautta, varsinaista kortin numeroa ei tallenneta laitteeseen eikä Applen palvelimille.
Apple Pay on helppo ottaa käyttöön. Käyttöönotto onnistuu S-mobiili-sovelluksen kautta, valitsemalla kortin ja painamalla ’Lisää Applen Lompakkoon’ -painiketta. Kortin liittäminen Apple Pay-sovellukseen onnistuu myös Lompakko -sovelluksesta, napsauttamalla + -painiketta sekä seuraamalla näytöllä esitettäviä ohjeita. Kun asiakas on lisännyt kortin iPhone-, Apple Watch-, iPad- tai Mac-laitteeseen, hän voi aloittaa Apple Pay -maksujen tekemisen kyseisellä laitteella heti. Kun asiakas lisää myös S-Etukorttinsa Applen Lompakkoon, hän voi kerryttää Bonusta Lompakko-sovelluksella. Asiakkaat saavat myös maksutapaetua maksaessaan ostoksensa S-Etukortti Visa -kortilla S-ryhmän toimipaikoissa.
Lähiluvulla toimivan S-Etukortin käyttö Lompakko-sovelluksessa
Lompakko-sovelluksella asiakkaat voivat säilyttää kaikki korttinsa yhdessä kätevässä paikassa.
Bonusta kertyy Applen Lompakkoon lisätyllä S-Etukortilla seuraavien ketjujen toimipaikoissa: Prisma, S-market, Sale, Alepa, Food Market Herkku, ABC Market, ABC Ravintola, Sokos, Emotion, S-Rauta ja Prisma Rauta. Uusi toiminnallisuus otetaan käyttöön toimipaikkojen maksupäätteissä vaiheittain.
Voit lisätä S-Etukorttisi Lompakkoon avaamalla S-mobiili-sovelluksen, siirtymällä Minä-osioon ja valitsemalla Lisää Applen Lompakkoon.
Asiakkaat voivat käyttää S-Etukorttia helposti avaamalla Lompakko-sovelluksen kaksoispainalluksella, napauttamalla valitsemaansa etukorttia ja pitämällä iPhone- tai Apple Watch -laitetta lähellä kassan lukulaitetta.
Kuva: SOK
Lue lisää:
PKO on lahjoittanut kaikille Pohjois-Karjalassa syntyneille lapsille potkupuvut vuodesta 2019 alkaen.
PKO:n potkupuvut ovat 100 % puuvillaa ja ne on valmistettu Suomessa. Puvut lähetetään postissa vastasyntyneiden perheisiin 2–3 kuukauden kuluessa pienokaisen syntymästä, mikäli äiti ei ole estänyt osoitteensa luovuttamista Digi- ja väestötietovirastossa.
Potkupukujen kuosit uudistuvat vuosittain. Potkupukujen uusi kuosi valittiin Raati-ruutujen äänestystulosten perusteella. Ääniä annettiin yhteensä 6 747 kappaletta. Eniten ääniä keräsi oravat vihreällä taustalla 2 690 äänellä. Oravat beigellä taustalla saivat 2 130 ääntä, hiiret sinisellä taustalla 1 155 ääntä ja hiiret harmaalla taustalla 772 ääntä.
Uusi oravakuosi nähdään potkupuvuissa loppuvuodesta 2024. Ennen uudella kuosilla varustettuja potkupukuja jaamme edellisen kuosin potkupuvut loppuun.
PKO:n perustehtävä on tuottaa palveluja ja etuja omistajilleen sekä edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Potkupukujen lahjoittaminen on yksi teko elinvoimaisuuden eteen. Tehdään Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka elää!
Kaikki äänestyksessä olleet kuosivaihtoehdot.
Potkupukuporukka-valokuvakilpailu
PKO:n potkupuvun vastaanottaneet perheet voivat osallistua PKO:n Potkupukuporukka-valokuvakilpailuun, jossa arvotaan kuukausittain 50 € S-ryhmän lahjakortti.
Lisätietoja kilpailusta ja kilpailun säännöt
Sokos-Vaakuna-korttelin uusilla lämpöpumpuilla voidaan ensi kertaa siirtää hukkalämpöä Savon Voiman Joensuun kaukolämpöverkkoon. Vastaavaa ei ole aiemmin Joensuun yrityskentässä tehty.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) omistamassa Joensuun keskustassa toimivassa Sokos-Vaakuna-korttelissa on päivitetty lämmitysjärjestelmä. Uusinta lämpöpumpputeknologiaa hyödyntävä järjestelmä käyttää lämmitykseen pääosin Savon Voiman tuottamaa hiilineutraalia Kaukovihreää kaukolämpöä, ja kykenee samalla ottamaan talteen hotellissa syntyvää hukkalämpöä lämpöpumppujen avulla.
PKO:n laskelmien mukaan uusi järjestelmä pienentää Sokos-Vaakuna-korttelin kaukolämmön käyttöä vuodessa noin 1 000 megawattituntia (MWh), joka vastaa yli 50 omakotitalon tai yli 100 kerrostalokaksion vuotuista lämpöenergian kulutusta. Lisäksi kahden lämpöpumpun avulla kiinteistön ilmanvaihdosta otetaan takaisin muutoin ulos päätyvää lämpöenergiaa. Tätä energiaa voidaan ohjata takaisin joko hotellin tilojen tai käyttöveden lämmitykseen tai ohjata hukkalämpö kiinteistöstä Savon Voiman kaukolämpöverkkoon. Kiinteistössä toimivat Original Sokos Hotel Vaakuna, S-market Rantakatu sekä ravintolat Rosso, Amarillo, Rosita, Bepop, Bepop Street, Torero, Coffee House ja Hesburger Sokos.
– Tällaiset kiertotalouteen perustuvat toimintamallit ovat keskeinen keino energiajärjestelmien tehostamisessa ja päästöjen vähentämisessä, josta hyötyvät sekä yritykset että energiayhtiöt, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä kommentoi yhteistyötä.
Järjestelmän suunnittelusta ja valvonnasta on vastannut Granlund Oy:n Joensuun aluetoimiston LVI ryhmäpäällikkö Tommi Nuutinen. Hän on toiminut tiiviissä yhteistyössä niin PKO:n projektihenkilöiden kuin Savon Voiman asiantuntijoiden kanssa järjestelmän kaksisuuntaisuuden suunnittelun ja käyttöönoton parissa. Savon Voimalta projektiin osallistunut tuotepäällikkö Juha Kurikka näkee kaksisuuntaisen kaukolämmön hyödyntämisen tukevan hiilineutraalisuustavoitteita sekä parantavan asiakkaiden lämmitysjärjestelmien kustannustehokkuutta.
– Kaukolämmön kaksisuuntaisuuden toteuttaminen kaukolämpökohteessa olevan lämpöpumppujärjestelmän yhteyteen on muutaman tuhannen euron lisäinvestointi. Sen avulla asiakas pääsee hyötymään mahdollisen hukkalämmön myynnistä. Sen lisäksi investointi tarjoaa yritykselle mahdollisuuden saada lämpöpumppujärjestelmän käyttämä sähkö asemoitua alempaan sähköveroluokkaan. Sekin pienentää yrityksen kuluja, tuotepäällikkö Juha Kurikka kertoo.
– Tämä projekti tukee PKO:n strategiaa olla hiilinegatiivinen vuonna 2025. Lisäksi hanke tukee pitkän tähtäimen nettonollatavoitettamme. PKO on osana S-ryhmää sitoutunut asettamaan kunnianhimoisen pitkän tähtäimen Net Zero -päästötavoitteen koko arvoketjulleen, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä, PKO:n puolelta projektin suunnittelusta ja käyttöönotosta vastannut kiinteistöjohtaja Jani Lehikoinen kertoo.
Vaakunan tarpeisiin valmistunut järjestelmä on Savon Voiman Joensuun kaukolämpöverkon alueella ensimmäinen laatuaan yritysmaailman käyttöönottamana. Kiinteistöjohtaja Lehikoinen sanoo yhteistyön saavan jatkoa, kun Joensuun keskustassa rakenteilla olevaan S-market Suvantokatuun asennetaan vastaava järjestelmä. Tuotepäällikkö Kurikka uskoo vastaavien järjestelmien yleistyvän lähivuosina.
– Sokos-Vaakuna-korttelin uusi järjestelmä ja Savon Voiman kanssa tehty sopimus kaksisuuntaisen lämpöenergian siirrosta antavat asiakkaalle mahdollisuuden keventää lämmityskustannuksia sekä samalla pienentää liiketoimintayksiköiden hiilijalanjälkeä, Juha Kurikka tiivistää.
Koronavuosina suomalaiset panostivat kalliiden ja hienojen grillien ostamiseen, mutta nyt suunta on kääntynyt, kertoo Prisman tuore myyntidata. Tällä hetkellä suomalaiset hakevat grillauksesta uudella tavalla pitkäkestoisia elämyksiä. Ylipäätänsä grillauksen lisävarusteisiin satsataan nyt uudella innolla.
Prisma Joensuussa on noteerattu kasvava innostus tehdä grillaamisesta entistä monipuolisempi kokemus. Asiakkaiden ostoskoreihin päätyy yhä useammin muun muassa erilaisia varrastikkuja sekä grillauskoreja vihanneksille.
”Grillaus kokonaisuutena kasvaa edelleen ja se on erottamaton osa suomalaisten kesää, mutta sen muoto on muuttunut. Korona-aikana ostettiin paljon yksittäisiä grillejä, mutta nyt se on selvästi kääntynyt lisävarusteiden puoleen. Kärjistetysti voidaan sanoa, että grillaamiselta vaaditaan ja odotetaan nyt enemmän kuin nopeasti paistetuttuja makkaroita. Siitä haetaan selvästi laadukkaampaa kesäiltojen elämystä”, prismajohtaja Olli Kontiainen toteaa.
Esimerkki pitkäkestoisemman grillauksen lisääntymisestä kertovat savustuslastut, joiden myynti on jopa tuplaantunut viime vuoteen verrattuna. Samaan aikaan myös hauduttamiseen liittyvien tuotteiden suosio kasvaa.
”Tämä kertoo siitä, että suomalaiset viihtyvät nyt grillin ääressä pitkiäkin aikoja ja ruuasta halutaan makunautinnon lisäksi myös tekemisen kokemusta. Savustaminen ja pitkään hauduttaminen ovat nyt selkeitä trendejä. Jälkimmäisestä kertoo myös digitaalisten paistomittareiden myynnin kasvu, joka on noussut 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna”, Kontiainen kertoo.
Ruoan suhteen Prisma Joensuusta kerrotaan suomalaisten valmistavan tänäkin kesänä monipuolisesti erilaisia grilliruokia. Savustuksessa suomalaiset suosivat muun muassa lohta, joka sopii hyvin savustuksen ja loimutuksen kaltaiseen pitkään ruuanvalmistukseen. Myös monilla kasviksilla on paikkansa suomalaisten grilleissä. Esimerkiksi erilaisten paprikoiden kuten suippo- ja pikkupaprikoiden ennakoidaan löytävän tänä kesänä tiensä monen grillausta ja savustusta harrastavan lautaselle.
Kaasugrilli yhä suosituin
Vaikka korona-ajan grillien ostobuumi on jonkin verran jäänyt taaksepäin, grillejä myydään joka vuosi tasaista tahtia. Prisman datan mukaan kaasugrilli on edelleen halutuin, mutta muut vaihtoehdot ovat kuroneet sen etumatkaa umpeen.
”Hiiligrilli ja erityisesti savustamiseen tarkoitetut grillimallit ovat nousseet aiempaa suositummaksi ja saavuttaneet kaasugrillejä myynnissä. Erityisesti savustus on kasvanut viime vuosina enemmän mitä kaasugrillit”, Kontiainen paljastaa.
Näin otat grillin kesäkäyttöön
Huhtikuussa moni suomalainen kaivaa grillinsä talven jäljiltä esiin ja pistää alkavan grillisesongin ensimmäiset herkut tulille. Kontiainen ohjeistaa kuitenkin grillausintoisia tekemään ensin muutamat toimenpiteet.
”Grilli on hyvä huoltaa ja puhdistaa aina jokaisen käytön jälkeen ja myös silloin, kun grilli on ollut pitkään käyttämättä. Nopea puhdistus jokaisen käyttökerran jälkeen on hyvä toteuttaa niin, että grilliä kuumennetaan ensin ja poistetaan lika teräsharjalla. Tärkeää on noudattaa aina valmistajan ohjeita grillin huoltamisessa ja puhdistuksessa”, prismajohtaja toteaa.
Kontiainen neuvoo seuraamaan näitä kuutta askelta grillin perusteellisessa puhdistuksessa:
- Tarkista kaasupullon matalapainesäädin ja sen letku vuosittain ja vaihda ne tarvittaessa.
- Tarkista rasvapellin tai rasvakeräimen kunto, puhdista tarvittaessa grillinpuhdistusaineella.
- Harjaa kaasugrillin polttimet puhtaiksi ja tarkista samalla, että liekkien ulostuloaukot ovat puhtaat.
- Puhdista grillin kupu ja ulko- sekä sisäseinämät grillinpuhdistusaineella. Jos grillissä on lasia, puhdista se rasvaa liuottavalla pesuaineella.
- Kuumenna parilat ja ritilät ja puhdista ne grillinpuhdistusharjalla. Kätevimmin tämä käy jokaisen grillauskerran jälkeen.
- Hanki grilliin sopiva suojapeite, joka estää grilliä likaantumasta, kun se ei ole käytössä.
Kolmatta kertaa järjestettävä Banked slalom -tapahtuma tarjoaa entistäkin upeamman kokemuksen Kolin ainutlaatuisessa maisemassa. Viime vuonna nähtiin kenties paras banked slalom -rata, mitä koskaan Suomessa tai jopa maailmalla on laskettu, ja tämän vuoden radasta luvataan vieläkin parempaa.
Banked slalom on Yhdysvalloista lähtöisin oleva talviurheilulaji, jossa yhdistyvät näyttävällä tavalla lumilautailu ja surffauksesta tuttu kurvailu.
– Banked slalomissa lasketaan kallistetuista kurveista muodostuvalla radalla, ja aika ratkaisee. Lumesta rakennettujen vallien ansiosta kurvailu muistuttaa surffausta, rinnepäällikkö Janne Jetsonen kertoo.
Koli Banked järjestetään osana Koli’s Tail Weekend -tapahtumaa. Tässä laskukauden päätöstapahtumassa on banked -kisan lisäksi tarjolla muutakin ohjelmaa koko rinnekansalle, joten paikalle kannattaa saapua koko perheen voimin koko viikonlopuksi. Ohjelmaa riittää myös sunnuntaina, jolloin radalle pääsee lumilaudan lisäksi kaikilla muillakin laskuvälineillä.
Kauden viimeisistä laskuista pääsee nauttimaan edullisesti päätösviikonloppuna 19.–21.4., kun välinevuokrat ja rinneliput ovat puoleen hintaan.
Sunnuntaina 21.4. päättyvä rinnekausi on sujunut hyvin vaihtelevista sääolosuhteista huolimatta.
– Laskukansaa on ollut talven aikana mukavasti. Sään puolesta on saatu kokea monenlaisia olosuhteita, tammikuun ennätyspakkasten jälkeen säät ovat vaihtuneet huikeisiin kevätkeleihin. Lumitilanne on ollut läpi kauden erittäin hyvä, ja lunta riittää vielä mainiosti päätösviikonlopun laskuihin, kertoo Jetsonen.
Ilmoittautuminen Koli Bankediin ennakkoon 18.4. mennessä vain tämän linkin kautta.
Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä, joten varmista paikkasi pian!
Kolin rinteet ovat avoinna 14.4. saakka päivittäin klo 10–18. Kauden päätöstä juhlistetaan pe 19.4. klo 10–18, la 20.4. klo 9–18 ja su 21.4. klo 10–18.
PKO:n myymälöiden kylmäaltaista kala nappaa aina! Kevään 2024 kalatuoteuutuutena on varkautelainen eli lähes lähiruokaa edustava Saimaan Tuoreen kirjolohen fileejauheliha, jota saa Prisma Joensuusta sekä S-marketeista Lieksassa, Niinivaaralla, Outokummussa, Rantakylässä, Ylämyllyllä, Nurmeksessa Porokylässä, Juuassa, Kiteellä sekä Ilomantissa. Se on terveellinen, edullinen sekä helppo ja nopea valmistaa maistuvaksi ateriaksi. Lisäksi Saimaan Tuore on nimensä mukaisesti tuoretta. Tänään Varkaudessa ympäristöystävällisestä kalankasvattamosta nostettu kirjolohi voi jo huomenna olla sinun lautasellasi!
Helppo ja nopea valmistaa – edullisesti tietenkin
Saimaan Tuoreen kirjolohen fileejauheliha oikeaa järkiruokaa, sillä se on tuoreuden, edullisuuden ja nopeuden lisäksi terveellistä. Kirjolohi sisältää proteiinia, hyviä rasvahappoja, D- ja A-vitamiinia, kalsiumia, rautaa ja jodia. Kalaa suositellaan syötäväksi kaksi kertaa viikossa.
Saimaan Tuoreen kirjolohen fileejauhelihasta valmistat kaikki arjen ja juhlan herkut. Mille kuulostaisi nachopelti, pastakastike tai tacot kirjolohen fileejauhelihasta valmistettuna? Kaikki edellä mainitut herkut valmistuvat alle puolessa tunnissa! Reseptit löydät jutun lopusta.
Vastuullisuus näkyy läpi tuotantoketjun
Oletko ikinä miettinyt, millainen vaikutus ruokavaliollasi on ympäristölle? Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Kala on tunnetusti lihaa ympäristöystävällisempää. Suomalaisen luonnonkalan hiilijalanjälki on kymmenen kertaa pienempi kuin esimerkiksi naudanlihalla. Kotimaisella kasvatetulla kirjolohella hiilijalanjälki on hieman suurempi kuin luonnonkalalla, mutta selvästi pienempi kuin norjalaisella lohella.
Saimaan Tuore kirjolohen fileejauheliha on valmistettu 100% kotimaisesta, vastuullisesti kasvatetusta ASC-sertifioidusta kirjolohifileestä. Kalat kasvatetaan Varkaudessa kuormittamatta ympäristöä. Kirjolohien kiertovesikasvattamon fosforipäästöt ovat minimaaliset eikä typpipäästöjä synny tuotannossa ollenkaan. Vettä kiertovesikasvattamossa käytetään peräti 99 prosenttia vähemmän kuin perinteisissä kalankasvattamoissa. Energiaa laitoksessa tuotetaan aurinkovoimalla.
Kaiken lisäksi kirjolohien kasvuolosuhteet ovat tasaiset eivätkä sesongit vaikuta kalan saatavuuteen, laatuun tai hintaan. Tämä takaa edullisen hinnan – aina.
Myös Saimaan Tuoreen kirjolohituotteiden käsittelyssä otetaan huomioon vastuullisuus sekä hävikin estäminen. Esimerkiksi annoskokoinen Saimaan Tuoreen 150 gramman painoinen kirjolohifilee mahtuu tismalleen 26 senttiselle paistinpannulle ja kalamäärä on juuri sopivasti yhteen annokseen. Oikein mitoitetusta annoksesta ei tule yhtään ruokahävikkiä!
Lisäksi kalankäsittelyssä hyödynnetään kala päästä pyrstöön. Ylimääräiset fileen osat jalostetaan kirjolohen fileejauhelihaksi, ruodot ja muut perkuujätteet hyöty käytetään hyönteisfarmeilla sekä kalanruokateollisuudessa.
Alle 30 minuutin reseptejä Saimaan Tuoreen kirjolohen fileejauhelihasta (lähde: www.saimaantuore.fi)
HELPPO KIRJOLOHIPASTA 4 henkilölle
AINEKSET
300 g spagettia
2 keltasipulia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl rypsiöljyä
280 g kirjolohen fileejauhelihaa (Saimaan Tuore)
2 rkl punaviinietikkaa
400 g säilyketomaatteja
1 dl vettä säilykepurkin huuhtelemiseen
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua oreganoa
1/2 tl sokeria
3/4 tl suolaa
(1 dl pastan keitinvettä)
pinnalle basilikaa ja mustapippuria, jos haluat
Ohje
Keitä spagetti pureskeltavan kypsäksi suolatussa vedessä. Yleensä pakkauksen keittoaikaa hiukan lyhyempi aika riittää.
Hienonna sipuli ja valkosipuli.
Kuumenna rypsiöljy pannulla. Lisää sipuli ja kuullota, kunnes sipuli on läpikuultavaa.
Lisää kirjolohen jauheliha ja valkosipuli. Paista noin viisi minuuttia.
Lisää punaviinietikka ja odota, että se haihtuu. Lisää sitten säilyketomaatit (muista huuhdella purkki pannulle!), timjami, oregano, sokeri ja suola. Keitä kasaan muutama minuutti.
Säästä tilkka spagetin keitinvettä ja valuta pasta lävikössä. Lisää pasta pannulle ja sekoita. Jos pasta tuntuu kuivalta, lisää tilkka keitinvettä.
Lisää päälle basilikaa ja mustapippuria, jos haluat. Syö heti.
SAIMAA-TACOT, 4 henkilölle
Satu Koiviston Saimaa-tacot ovat saaneet inspiraationsa helsinkiläisen Lie Mi -ravintolan kuuluisista Shanghai-tacoista, mutta pääraaka-aine onkin Saimaan Tuoreen kirjolohen fileejauheliha. Nämä tacot saat pöytään alle puolessa tunnissa.
1 pkt Saimaan Tuore kirjolohen fileejauhelihaa
3 valkosipulinkynttä
1 tl limetin kuorta hienoksi raastettuna
1–2 kevätsipulin vartta (koosta riippuen)
1 ruukku tuoretta korianteria
2 tl rypsiöljyä
1/2 limetin mehu (purista loppu valmiiden tacojen päälle)
1/2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
Tarjoiluun
8 tortillalettua (medium)
2 punaista chiliä
1 limetti
Hoisin-kastiketta
Majoneesia
Salaattisekoitusta
Seesaminsiemeniä
Paahdettua sipulirouhetta
Ohje
Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.
Pese ja kuivaa limetti. Raasta limetin kuori hienoksi raasteeksi.
Hienonna kevätsipuli ja korianteri.
Kuumenna rypsiöljy pannulla. Lisää valkosipuli ja limetinkuori ja paista hetki miedolla lämmöllä sekoitellen. Nosta lämpöä ja lisää kirjolohen jauheliha pannulle. Hakkaa lastalla pienemmiksi paloiksi. Paista noin 5 minuuttia sekoitellen, kunnes kala on kypsä. Lisää limettimehu, sokeri ja suola. Paista vielä hetki. Ota pannu liedeltä. Lisää kevätsipuli ja korianteri (säästä halutessasi osa korianterista tacojen päälle koristeeksi).
Lämmitä tortillaletut uunissa tai mikrossa pakkauksen ohjeen mukaisesti. Viipaloi chili. Leikkaa limetti lohkoiksi.
Levitä letun päälle lusikalliset hoisin-kastiketta ja majoneesia. Lisää sitten kirjolohta, salaattisekoitusta, chiliä, seesaminsiemeniä ja paahdettua sipulirouhetta. Viimeistele Saimaa-tacot puristamalla päälle lopuksi limettiä.
KIRJOLOHINACHOPELTI, 4 henkilölle
Ainekset
Saimaan Tuore kirjolohen fileejauheliha 280 g
1 sipuli
200 g nachoja
250 g juustokastiketta
50 g juustoraastetta
1 pss tacomausteseosta
1 prk salsadippiä
1 dl vettä
100 g kirsikkatomaatteja
1 avokado
1 lime
Tuoreyrttejä
OHJE
Kuori ja hienonna sipuli
Paista jauheliha pannussa, lisää sipuli ja anna kuullottua hetki. Lisää tacomausteseos ja vesi.
Levitä sipsit pellille. Ripottele paistettu jauheliha sipsien päälle. Lisää päälle salsadippi, juustokastike ja juustoraaste.
Kuumenna 175-asteessa 5-7 min, kunnes juusto sulaa.
Ota pelti uunista, lisää pilkotut tuoreet kasvikset ja yrtit.
Mausta limellä ja tarjoile heti.
”Osuuskaupalle kvartaali on neljännesvuosisata. Kun teemme investointeja, arvioimme niiden vaikutuksia vuosikymmenten päähän”, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä kiteyttää.
Konkreettinen esimerkki tästä on Kolin kehittäminen. Koli on tänä päivänä yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista. Näin ei olisi ilman PKO:n ja sen yhteistyökumppanien tekemää pitkäjänteistä työtä.
”PKO:lta tämä on vaatinut jopa ylisuhteista panostusta. Olemme kuitenkin kokeneet, että asialla on todella suuri merkitys, kun teemme Pohjois-Karjalasta parasta paikkaa elää. Meidän on täytynyt nähdä pitkä polku kannattavuuteen ja tehdä rakentavaa yhteistyötä monien eri tahojen kanssa”, Kivelä toteaa.
Yli satavuotias matkailukohde
Ensimmäisenä Kolin löysivät 1800-luvun lopussa taiteilijat, jotka ikuistivat kansallismaisemaa niin upeasti, että siitä tuli myös osa suomalaista sielunmaisemaa. Vuonna 1896 Suomen matkailijayhdistys avasi pikkuruisen matkailijamajan Kolille, ja samalla rakennettiin ensimmäiset luontopolut sen ylimmälle huipulle.
Matkailukohde Koli on ollut 1920-luvulta lähtien, ja talviurheilukeskus siitä tuli seuraavalla vuosikymmenellä, kun pujottelurinne valmistui. Ensimmäinen betonirakenteinen hotelli rakennettiin 1960-luvun lopulla.
Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna 1991, ja alueesta alettiin tehdä luontomatkailukohdetta. Noista päivistä lähtien PKO on ollut mukana alueen kehittämisessä.
Hotellitoiminta siirtyi PKO:lle vuonna 1999, kun uudistettu Sokos Hotel Koli avasi ovensa yhtä aikaa Luontokeskus Ukon kanssa. Koli poikkesi profiililtaan selkeästi S-ryhmän kaupunkihotelleista keskittymällä ennen kaikkea vapaa-ajan matkustukseen. Samalla PKO avasi Kolille myös ruokakaupan.
Ympärivuotiseksi ja kansainväliseksi
Kun Kolin kansallispuisto siirtyi Metsähallituksen hallintaan vuonna 2008, kävijöitä oli vuosittain 110 000. Nykyisin Kolin maisemissa viihtyy vuosittain lähemmäs 240 000 matkailijaa, ja heidän alueelle jättämänsä raha on yli kolmikertaistunut. Tämä on seurausta siitä, että alueen palvelut ovat jatkuvasti lisääntyneet ja kehittyneet. Vuonna 2021 Koli valittiinkin Suomen parhaaksi matkailualueeksi.
”Matkailijoiden vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. He odottavat entistä korkealaatuisempia ja monipuolisempia palveluja. Niitä kehittämme koko ajan lisää. PKO on muun muassa täysin uudistanut Break Sokos Hotel Kolin ja avannut sen yhteyteen kylpylän. Kesällä 2023 avasi ovensa PKO:n upouusi Break Sokos Koli kylä. Kodikas hotelli on aktiivisen liikkujan ja iloisen seikkailijan lämminhenkinen tukikohta”, toteaa hotellinjohtaja Lauri Koukkunen.
Luonto-arvot säilyttäen
Siitä lähtien, kun Kolia on lähdetty matkailukohteena kehittämään, on keskusteltu myös luontoarvoista.
”Istumme kaikki samassa pöydässä, Metsähallitus, PKO, muut yrittäjät, kunnat sekä luonnonsuojelujärjestöt. Päämäärät ovat pitkälti yhteiset. Luontoarvot ja matkailun edistäminen eivät ole ristiriidassa keskenään”, Juha Kivelä sanoo.
Hän toteaa samalla, että kehittyessään Koli tuo elinvoimaa koko Pohjois-Karjalaan: ihmiset löytävät Kolin vanavedessä myös vähemmän tunnetut ja hiljaisemmat luontokohteet.
Kolin matkailuvisio 2050:ssä Koli on kuvattu Rukan kokoisena ympärivuotisena ja kansainvälisenä matkailukohteena. Se tarkoittaisi, että nykyiset matkailijamäärät lähes kymmenkertaistuisivat. Tämä puolestaan edellyttää aikamoista lisäystä majoituskapasiteettiin ja moniin muihin palveluihin. Niitä pitkälle tulevaisuuteen katsova PKO nyt ennakoivasti rakentaa.
”On eduksi, että Metsähallituksella on kiinteistössään PKO:n kaltainen pitkäaikainen vuokralainen, joka toimii myös sijoittajana. PKO on sitoutunut Kolin alueen kestävään matkailuun ja myös sen kautta luonnonsuojeluun. Kolilla matkailusta syntyviä vuokratuloja käytetään huomattava summa vuosittain kansallispuiston hoitoon, opastukseen ja retkeilypalveluihin. Yhteistyö PKO:n kanssa, kuten muiden Metsähallituksen kestävän matkailun kumppanien kanssa on avointa ja täyttää kaikki avoimuuden kriteerit. Kolilla Metsähallitus pitää tärkeänä kestävän matkailun ympärivuotista edistämistä”, toteaa Matti Hovi Metsähallituksesta vastineessaan Suomen luonnonsuojeluliitolle koskien huolta alueen kehittämistoimenpiteistä.
Lue uutinen myös Rintasenvaaran ranta-asemakaavan osittaisesta muutoksesta sekä laajennuksesta Loma-Kolilla. Lieksan kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) ovat valmistelleet Sweco Oy:n kanssa Rintasenvaaran ranta-asemakaavaa Loma-Kolin alueella, ja kaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavatyön aloittamisesta viestittiin kesäkuussa 2023. Rintasenvaaran ranta-asemakaavan, samoin kuin muista kaupungilla valmistelussa olevista Kolin kaavoista järjestetään yleisötilaisuus 10.4.2024 alkaen klo 17 Kolin Luontokeskus Ukossa, Ylä-Kolintie 39.