Tänäkin vuonna Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) lahjoittaa joulumuistamisiin varatut
3 500 euroa omistajien toiveiden mukaisesti.

– Tavallisten pohjoiskarjalaisten omistamana osuuskuntana meille on luontevaa antaa omistajiemme valita hyväntekeväisyyden kohde. PKO:n perustehtävä on tuottaa palveluja ja etuja omistajilleen eli meille tavallisille pohjoiskarjalaisille sekä edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Joululahjoitus on käytännön teko, jolla toteutamme perustehtäväämme sekä yhteistä
hyvää -arvoamme, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Eri lahjoituskohteiksi tuli yli 600 ehdotusta. Eniten ehdotuksia saivat vähävaraisten lapsiperheiden tukeminen Hope ry:n kautta ja Pohjois-Karjalan Kriisikeskus, Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityöntukena ry. PKO:n omistajat antoivat äänensä internetissä ja valitsivat näistä kahdesta kohteesta hyväntekeväisyyslahjoituksen kohteeksi Pohjois-Karjalan Kriisikeskus, Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityöntukena ry:n. Ääniä annettiin 6.12.2021 mennessä yhteensä 1 872, joista Hope sai 698 (37 %)  ja Kriisikeskus 1 174 ( 63 %).

– PKO:n omistajille tehdyn kyselyn mukaan osuuskaupalta toivotaan panostuksia nimenomaan syrjäytymisen vastaiseen työhön. Mielenterveysseuralle tehty lahjoitus menee nimenomaan tuohon tarkoitukseen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä sanoo.

– Lahjoitus on aivan mahtava homma, josta suurkiitos PKO:lle sekä kaikille meitä äänestäneille! Käytämme varat mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä kriisiauttamiseen. Varat käytetään Puhu, hyvä mies -kampanjan edistämiseen. Siinä tavoitteena on rohkaista erityisesti miehiä puhumaan ongelmistaan sekä helpottaa keskusteluavun hakemista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Pohjois-Karjalan mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Kimmo Räty sanoo.

Varoja syöpälapsille ja omaishoitajille
PKO on vuodesta 1987 lähtien vuosittain lahjoittanut joulutervehdyksiin varatut rahat paikallisille toimijoille hyväntekeväisyyteen. Jo useamman vuoden ajan lahjoituskohde on valittu siten, että ensin PKO:n omistajat ehdottavat lahjoituskohteita ja sen jälkeen omistajat äänestävät kohteen, jolle lahjoitus annetaan. Viime vuonna varat lahjoitettiin omistajien toiveiden mukaisesti Joensuun eläinsuojeluyhdistykselle. Varoilla yhdistys pystyi jatkamaan eläinten auttamista. Varat käytettiin eläinten sijaiskotitoiminnan kuluihin ja ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön.

Aiempina vuosina lahjoituksen saajina ovat olleet mm. seuraavat tahot: Joulupuu-hyväntekeväisyyskeräys, Joensuun Perheentalo/Pelastakaa lapset ry, lähihoitajat, Omaiset mielenterveystyön tukena, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Honkalampi-säätiö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoitotyö, perhehoitajat, Parempi Arki ry, Pohjois-Karjalan Syöpälapset Sykkyrä ry sekä Joulumaa-ruokailu.

Lisätietoja: PKO, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä puh. 010 762 2034
Pohjois-Karjalan mielenterveysseura, toiminnanjohtaja Kimmo Räty, p. 050 370 5371

Vuoden 2021 loppuun mennessä päästöleikkaus jo yli -70%:a.

PKO on pudottanut oman toimintansa hiilipäästöjä vuodesta 2015 vuoden 2020 loppuun 63 prosenttia. Kaikki uudet toimenpiteet nostavat päästövähennykset tämän vuoden loppuun mennessä jo yli 70%:in. Osuuskaupan tavoitteena on olla hiilinegatiivinen vuonna 2025.

PKO:n oma toiminta tuotti vuonna 2020 yhteensä 4 483 tonnia hiilidioksidia. Määrä oli 29 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019 ja 63 prosenttia pienempi kuin 2015.  Hiilipäästöjen nopean pudotuksen keskeisin tekijä on ollut siirtyminen käyttämään uusiutuvaa sähköä. Myös energiatehokkuuden parantaminen on edennyt hyvin.

Osana S-ryhmää PKO julkisti keväällä 2020 kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, joiden mukaan se on oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuonna 2025. Tuolloin niin PKO kuin koko S-ryhmä siis poistaa ilmasta enemmän hiiltä kuin sitä sinne tuottaa. Päästöjen radikaalin leikkaamisen lisäksi tavoitteen toteuttaminen vaatii jäljelle jäävien, esimerkiksi kaukolämmöstä syntyneiden päästöjen kompensoimista erilaisilla hiilensidontahankkeilla. Kompensoinnin tarve pienenee vuosikymmenen aikana päästövähennystavoitteen lähestyessä.

– Pyrimme vaikuttamaan siihen, että 2025 mennessä on luotu yhteiset pelisäännöt, jotka mahdollistavat kotimaiset ja sitä kautta myös alueelliset kompensaatiohankkeet. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää poliittisilta päättäjiltä. Toteutuessaan kotimaiset kompensaatiohankkeet toisivat maa- ja metsätalouteen uutta tulovirtaa, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

– Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa merkittävä rooli on myös aurinkopaneeleilla, joiden avulla pystytään tuottamaan energiaa läpi vuoden ydintalven pimeintä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Aurinkoisimpina päivinä paneelit tuottavat pienemmissä S-marketeissa koko yksikön energiatarpeen. Lisäksi ne pienentävät lämpökuormaa ja vähentävät viilennystarvetta kesäisin, kertoo PKO:n vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen.

Viimeistään vuoteen 2030 mennessä kaikki PKO:n käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. 2020–2022 PKO rakentaa 33 aurinkovoimalaa. 2021 aurinkovoimalat tulevat
S-marketien Kitee, Lieksa, Niinivaara, Reijola, Siilainen ja Ylämylly katoille sekä Sale Kiihtelysvaaraan ja ABC-liikenneasemille Kitee, Marjala sekä Kontiolahti.
Kylmälaitteissa käytettävillä kylmäaineilla on myös merkittävä rooli päästöjen pienentämisessä.

– EU:n niin sanottu F-asetus vaatii ilmastoa pilaavien kylmäaineiden käytön merkittävää rajoittamista 2030 mennessä. Me täytämme nuo tavoitteet kaikissa vähittäiskaupan yksiköissämme jo vuoden 2022 aikana. Toivomme maakunnan muiden vähittäiskaupan toimijoiden liittyvän joukkoon ilmastotoimien eturintamaan, toimitusjohtaja Juha Kivelä kertoo.

Aurinkovoimaloiden asennukset, energiatehokkuusinvestoinnit esimerkiksi kylmälaitteisiin ja PKO:n hotellien saamat kestävän matkailun tunnukset ovat käytännön toimenpiteitä, joilla PKO etenee kohti ilmastotavoitteitaan.

Omien ilmastotoimiensa lisäksi PKO ja S-ryhmä ovat haastaneet tavarantoimittajansa mukaan Iso juttu -kampanjaan, jossa on tarkoitus vähentää hiilipäästöjä yhteensä miljoona tonnia. Mukaan on lähtenyt jo yli sata yritystä.

Lisätietoja: Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä, PKO, 010 762 2034

Prisman keittiövälineiden myynnistä selviää suomalaisten olevan kauhakansa, sillä uusia kauhoja myydään vuosittain huikeita määriä kotikokkien tarpeisiin. Perinteisten keittiövälineiden rinnalle on kuitenkin noussut vaivihkaa uusia suosikkeja, joita löytyy yhä useammasta keittiöstä. Muun muassa airfryereiden ja riisikeittimien kysyntä on räjähtänyt vuodessa hurjaan kasvuun.

 

Jos pitää nimetä yksi jokaisesta suomalaiskeittiöstä löytyvä väline, niin se on Prisman myyntidatan perusteella selkeästi kauha.

 

”Pelkästään vuonna 2020 Prismoista ostettiin yli 200 000 kauhaa. Tämä määrä on lähes uskomaton, sillä lukuun ei lasketa mitään erityiskauhoja, kuten vaikka reikäkauhaa tai spagettikauhaa. Kyse on nimenomaan tavallisista keittiökauhoista. Syytä tähän olemme välillä Prismassakin ihmetelleet – keräilevätkö suomalaiset kauhoja, kuluuko niitä arjen käytössä paljon vai hukkaavatko ihmiset niitä tavallista enemmän. Olemme tulleet siihen tulokseen, että kotona pitää olla kauha joka tilanteeseen, koska se on käytännöllinen työkalu kaikkeen ruoanlaittoon”, Prisman kodin ja viihteen myyntipäällikkö Rauna Junnila pohtii.

 

Muita kestosuosikkeja ovat erilaiset leikkuulaudat, joita myytiin Prismassa viime vuonna 164 000 kappaletta. Lisäksi suomalaiset luottavat edelleen puiseen paistinlastaan, joita myydään vuosittain noin 40 000 kappaletta. Myös aterimien (veitset, haarukat, lusikat) myyntimäärä kasvoi vuonna 2020 kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

 

Perinteisten keittiötarvikkeiden lisäksi valikoimaan on myös hiipinyt sellaisia keittiölaitteita, jotka ovat vasta viime vuosina nousseet suosioon suomalaisten kotikeittiöissä.

 

”Uusi tuttavuus keittiötyövälineiden puolella on selkeästi Potturi-perunanpesuri, jota on nyt jo viimeiset kolme kesää myyty suuria määriä. Se on noussut esimerkiksi kesämökeillä erittäin käteväksi tavaksi hoitaa uusien perunoiden pesu nopeasti ja vaivattomasti, ja uskomme korona-aikana lisääntyneen mökkeilyn nostaneen Potturin suosiota entisestään. Ylipäätänsä tilasto kertoo siitä, että peruna yhä maistuu suomalaisille ja tavat käsitellä sitä ovat kehittyneet”, Junnila kertoo.

 

Erikoislaitteiden myynnissä hurja kasvu – airfryereita ja riisikeittimiä viedään nyt vauhdilla hyllystä

 

Myös keittiölaitteiden teknologinen kehitys näkyy myynneissä, sillä Prismassa erikoisruoanvalmistuslaitteiden myynti on kasvanut vuodessa huimat 189 prosenttia. Kategoriassa räjähdysmäisin kasvu on nähty airfryereissa, joiden myynti on kasvanut peräti 556 % vuodessa. Vuonna 2020 niitä myytiin jo 10 000 kappaletta.

 

”Tässä näkyy se, kuinka korona-aikana ei ole käyty ravintolassa, mutta on kuitenkin haluttu tehdä hyvää ja ravintolatasoista ruokaa. Myös airfryerin terveysetu perinteiseen rasvakeittimeen verrattuna on varmasti houkuttanut ihmisiä kokeilemaan tämän tyyppistä ruuanvalmistusta kotioloissa. Toinen esimerkki tästä kehityksestä on se, että riisinkeitinten myynti on kasvanut Prismoissa myös 43 % vuodessa. Niinkin arkisessa asiassa kuin riisin keittämisessä halutaan nyt nostaa tasoa. Oikealla teknologialla saadaan aikaan parempaa pienemmällä vaivalla”, myyntipäällikkö Junnila toteaa.

 

Keittiötarvikkeiden teknologinen kehitys näkyy myös sesonkituotteissa. Erityisesti eräs joulunajan klassinen keittiötarvike on kokenut kokenut vuosien aikana muodonmuutoksen.

 

”Joulukuussa korostuu paistomittareiden myynti ja vuosittain joulukuussa myydään 14 000–17 000 paistolämpömittaria pelkästään Prismoissa. Tämän perusteella voisi sanoa, että kinkku kuuluu yhä vahvasti suomalaiseen joulupöytään. Mielenkiintoista on ollut myös huomata kuinka erilaiset high tech -mittarit, kuten digitaaliset bluetooth-paistomittarit, ovat grillaus- ja savustusbuumin myötä tulleet jäädäkseen perinteisten analogisten mittarien rinnalle”, Junnila analysoi.

 

Prisman myyntipäällikkö uskoo, että tutut suosikkikeittiövälineet jatkavat kysynnän kärjessä myös tulevaisuudessa, mutta valikoiman kehityksessä korostuvat entistä enemmän keittiövälineiden uudet materiaaliratkaisut, jotka vaikuttavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja etsivien kuluttajien ostopäätökseen.

 

”Keittiövälineiden vastuullinen valmistustapa ja esimerkiksi uudet biomateriaalit tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Viitteitä tästä kehityksestä nähtiin ensimmäisen kerran keittiövälineissä jo vuonna 2019, kun uusi puukuitupohjainen keittiövälinesarja tuotti kaksinumeroisia kasvuprosentteja. Tänä päivänä valikoima vastuullisissa vaihtoehdoissa kasvaa myös keittiövälinekategoriassa, koska olemme nähneet, että asiakkaat mieluummin valitsevat tällaisen vaihtoehdon kun se on tarjolla. Itse uskon, että seuraavaksi tulemme näkemään entistä enemmän uusia ja ekologisempia materiaaleja leivontavälineissä.”

 

Lisätiedot ja yhteydenotot

Rauna Junnila

Myyntipäällikkö

koti ja viihde

+358 50 388 3264

 

Kuvat: SOK

 

Prisma on S-ryhmän perheystävällinen hypermarket, jossa on pysyvästi edullinen hintataso ja monipuolinen tuotevalikoima. Prismassa voit hoitaa kaikki kodin hankinnat yhdellä kauppamatkalla. Laajan päivittäistavaravalikoiman lisäksi Prismassa on kattava tarjonta kodin, vapaa-ajan ja pukeutumisen tuotteita. Prisma.fi-verkkokaupassa voit ostaa tuotteita ja tutustua osaan myymälöiden käyttötavaravalikoimaa. Suomessa on tällä hetkellä 71 Prismaa.

www.prisma.fi

S-market Lieksa uudistuu vastuullisesti

Valtaosa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) S-marketeista on muutaman viime vuoden aikana uudistettu sekä miljöön että kylmälaite- ja talotekniikan osalta. Myös aurinkosähköä hyödynnetään lähes kaikissa myymälöissä. Nyt uudistusvuorossa on S-market Lieksa. Aurinkopaneelit myymälän katolle asennettiin heinäkuussa ja myymäläpuolen uudistus valmistuu lokakuun loppuun mennessä.  Myymälä palvelee muutostöiden ajan normaalein aukioloajoin.

 

Lieksan S-marketin energiatehokkuus-, kylmälaite- ja myymäläympäristön uusimisen lisäksi myymälän valikoimaa kasvatetaan, jotta se palvelee entistä paremmin PKO:n omistajien tarpeita. Samalla myymälän ilme uudistuu sekä kalusteiden että värimaailman osalta.

Omistajien toiveita kuunneltiin

S-marketien uudistusprosessiin liittyy oleellisena osana PKO:n omistajien ja muiden asiakkaiden toiveiden kuuleminen. Satojen kyselyyn vastanneiden lieksalaisten toiveissa olivat mm. myymälän ilmeen uudistaminen, itsepalvelukassat ja laajemmat valikoimat, jotka kaikki nyt toteutetaan.  Uudistus näkyy konkreettisesti mm. entistä houkuttelevampana heviosastona, jossa satokausituotteet ruokavinkkeineen löytyvät heti sisäänkäynnin jälkeen. Uutta ovat myös paljon toivottu paistopiste, josta saa uunituoreita leipomotuotteita viikon jokaisena päivänä, laajemmat valmisruokavalikoimat sekä appelsiinimehukone. Itsepalvelukassat puolestaan helpottavat ja nopeuttavat asiointia etenkin ruuhka-aikoina. Myös postin palvelutila väljenee entisestään.

 

Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ympäristöystävällisemmällä tekniikalla

PKO:ssa on vuodesta 2013 alkaen uusittu kiihtyvällä tahdilla kylmälaitteita uusiin ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Samalla kalusteisiin on lisätty ovia ja kansia sekä päivitetty talotekniikkaa mm. valaistuksen ja lämmön talteenoton osalta. EU:n F-kaasuasetus  (EU) N:o 517/2014  kieltää F-kaasujen, eli kaasujen joiden ilmakehään vaikuttava lämmitysvaikutus on suuri,  käytön EU:ssa vuodesta 2030 alkaen.

 

– Olemme halunneet olla tämänkin asian osalta edeltäkävijä ja suunnannäyttäjä. Viimeiset S-marketit ja Sale-myymälät uudistetaan vuonna 2022, jonka jälkeen kaikkien marketiemme kylmälaitteet toimivat ympäristöystävällisemmillä kylmäaineilla, kertoo PKO:n vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen.

 

Yleisesti käytössä olleen F-404A kylmäaineen GWP (Global warming potential) arvo on 3922, joka tarkoittaa sitä, että kilo F-404A kaasua vastaa n. kahden autoilijan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Nyt käytettävä CO2-kylmäaineen GWP arvo on luonnollisesti 1.

 

– Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa merkittävä rooli on myös aurinkopaneeleilla, joiden avulla pystytään tuottamaan energiaa läpi vuoden ydintalven pimeintä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Parhaimmillaan aurinkopaneelit tuottavat pienemmissä marketeissa koko yksikön energiatarpeen. Lisäksi ne pienentävät lämpökuormaa ja vähentävät viilennystarvetta kesäisin, Härkönen jatkaa.

 

S-market Lieksassa kaikki kylmäkalusteet ja hyllyt uusitaan. Samalla talotekniikkaa, rakennusautomaatiota ja kylmälaitteet uudistetaan, jolloin myymälä on entistä energiatehokkaampi. Näin myös kaukolämmön kulutus pienenee n. 60–70 prosenttia.  Investointien ansiosta yksikön sähkönkulutus pienenee noin 40 prosenttia nykyisestä. Tämä vastaa 19 sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräistä vuosikulutusta.

 

Aurinkopaneelit S-market Lieksan katolla

S-market Lieksan katolle asennettiin heinäkuussa 336 aurinkopaneelia, joilla tuotetaan yksikön koko vuoden energiantarpeesta noin 17 prosenttia. Kesän aurinkoisina päivinä koko energiantarve katetaan aurinkosähköllä. Energiatehokkuusinvestoinnit ja asennettavat aurinkopaneelit ovat osa PKO:n ilmastotyötä. PKO on jo nyt maakunnan suurin aurinkosähkön tuottaja. Tänä vuonna aurinkopaneelit on asennettu 12 myymälän katolle.

 

Osana S-ryhmää PKO on asettanut itselleen Suomen kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet. Hiilineutraalius ei riitä, vaan vuonna 2025 tavoitteena on olla hiilinegatiivinen. Suunnitelmissa on pienentää omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt 90 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailutasona on vuoden 2015 taso. Vuonna 2030 kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla ja loput päästöt kompensoidaan hiiltä sitomalla.

S-market Lieksassa työskentelee vakituisesti 22 työntekijää. Marketpäällikkönä myymälässä toimii Sari Lappalainen.

Myymäläuudistuksen kustannusarvio on 1,3 milj. euroa, jonka työllisyysvaikutus maakunnan yrityksille on 22,1 henkilötyövuotta. Lieksan S-marketia ovat uudistamassa oman maakunnan yrityksistä mm. Joensuun Telemaailma Oy / SolarWorks (aurinkosähkö), LVI-Bioneerit Oy, Sähköasennus Kuronen Oy, Artic-kaihdin Oy sekä TKL Kuljetus Oy.

Lisätietoja antaa PKO:n vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen, p. 010 762 2035.

SOK:n pääjohtaja Hannu Krook kiittää hallitusta torstaina annetusta rahankeräyslain muutosesityksestä, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden kompensoida aiheuttamansa ilmastopäästöt. S-ryhmän Sokos Hotels -ketju aikoo tarjota asiakkailleen mahdollisuuden hyvittää hotelliyönsä hiilipäästöt heti, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa ja astunut voimaan.

– On hienoa, että lakia ollaan nyt muuttamassa niin, että se ei enää estä kuluttajia ostamasta omien hiilipäästöjensä kompensointia. Toivon, että tähän asti muutokselle puhaltanut vahva myötätuuli jatkuu myös eduskuntakäsittelyssä ja että lainmuutos saataisiin voimaan vielä loppuvuoden aikana.

Krookin mukaan on ollut harmillista, että kompensaatiopalvelut ovat kärsineet epäselvästä rahankeräyslaista ja yritykset ovat joutuneet odottamaan kauan muutosta lakiin. S-ryhmä on jo pitkään keskustellut suomalaisen kompensaatiopalveluja tarjoavan Compensaten kanssa kuluttajille suunnattavasta kompensaatiomahdollisuudesta.

Sokos Hotellit edelläkävijöinä

S-ryhmä aloittaa heti lakimuutoksen tultua voimaan kompensoinnin tarjoamisen Sokos Hotelleissa. Hotellien kuluttaja-asiakkaat saavat Compensaten avulla mahdollisuuden hotelliyöpymisensä hiilijalanjäljen kompensointiin. Sokos Hotels on Suomen ensimmäinen hotelliketju, joka kertoo ottavansa kompensointimahdollisuuden käyttöön. Pohjois-Karjalassa kompensaatio olisi mahdollista tehdä PKO:n 4 Sokos Hotellissa: Break Sokos Hotel Bomba (Nurmes), Break Sokos Hotel Koli (Lieksa) sekä Joensuussa Original Sokos Hotel Vaakunassa ja Kimmelissä.

– Olemme tehneet jo pitkään monipuolista vastuullisuustyötä, jonka ansiosta Sokos Hotellit on valittu toimialansa vastuullisimmaksi hotelliketjuksi useita vuosia peräkkäin. Kompensointimahdollisuuden tarjoaminen on luontevaa jatkoa työllemme. Tätä mahdollisuutta asiakkaamme ovat jo toivoneetkin, SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjujohtaja Harri Ojanperä kertoo.

Kompensointi on vapaaehtoista, joten se maksetaan erikseen, eikä sitä lisätä huonelaskuun automaattisesti. Kustannukseen on laskettu mukaan keskimääräiset huonekohtaiset ja aamiaisesta aiheutuneet päästöt. Asiakkaiden maksama kompensaatio ohjataan täysimääräisesti hiilensidonnan hankkeisiin.

Kompensaation määrä per huone on hyvin edullinen asiakkaalle, koska taustalla on jo huomioitu kaikki muu S-ryhmässä ja hotelleissa tehty ilmastotyö.

S-ryhmän tavoitteena on olla oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuodesta 2025 alkaen. Tavoitteeseen päästäkseen ryhmä vähentää ilmastopäästöjään 90 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2030. Koska kaikkien päästöjen leikkaaminen ei ole mahdollista, ryhmä joutuu myös kompensoimaan niitä tukemalla erilaisia ilmasta hiiltä sitovia hankkeita.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Hannu Krook, SOK, 010 76 80200

Johtaja Harri Ojanperä, SOK matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjaus, 010 76 82801

Hävikkiviikolla Joensuussa vähennetään ruokahävikkiä kännykkäsovelluksella

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) on jo pitkään tehnyt onnistuneesti töitä ruokahävikin minimoimiseksi niin ruokakaupoissaan kuin ravintoloissaankin. Prismassa, S-marketeissa ja Saleissa tilausmäärien ennustejärjestelmien, vanhentuvien tuotteiden alennuskäytännön ja ruokalahjoitusyhteistyön ansiosta ruokaa ei ole toimitettu kaatopaikalle enää vuosiin.

Nyt hävikkityössä sisään laitetaan taas uusi vaihde, kun keskiviikosta 15.9. lähtien asiakkaat voivat ostaa Joensuussa ravintola Toreron sekä kauppakeskus Prismassa toimivan Pizza&Buffa-ravintolan ja nurmeslaisen ravintola Lempin ylijäämäruokia reilulla alennuksella ResQ Club -sovelluksen kautta. Kotimaisen ResQ Club -kännykkäsovelluksen avulla myydään annoksia, jotka ovat vaarassa päätyä hävikiksi. Ruoka-annoksen hinta on noin puolet normaalista.

Tällä viikolla vietetään kansallista hävikkiviikkoa. Noin kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Ilmastonmuutoksen kannalta ruokahävikki on valtava ongelma: jos ruokahävikki olisi valtio, olisi se suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suomessa elintarvikkeiden tuotantoketjussa eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa ja teollisuudessa.

–  Ravintoloissa pieni hävikki on jo ympäristösyistä äärimmäisen tärkeää. Hävikin välttäminen on myös taloudellisesti järkevää, ja siksi hävikin ennaltaehkäisyyn pyritään joka päivä kaikin keinoin. Koronatilanteesta johtuen menekkimme ennustaminen on välillä hankalaa, joten ruokaa jää ajoittain yli. Etsimme koko ajan uusia tapoja hävikin torjuntaan, ja ResQ Club -sovellus sopi meidän ravintoloillemme helppokäyttöisyytensä ja nopeutensa takia, PKO:n ravintolatoimialapäällikkö Kari Tuomainen sanoo.

– Kun heitetään roskiin syömäkelpoista ruokaa, hävitään itse ruuan lisäksi koko tuotantoketju: viljelijän työ, rekkakuskin diesel, keittiömestarin ammattiylpeys ja tukkurin sähkölasku. Hävikkiin päätyvän ruuan eteen on tehty valtava määrä työtä, ja kaikki se menee roskiin ruuan mukana. Sen takia ruokahävikin torjunta on meidän kaikkien yhteinen asia, kertoo ResQ Clubin myyntipäällikkö Venla Wiik.

Joensuussa on PKO:n toimipaikkojen lisäksi kymmeniä muitakin ravintoloita ja kahviloita, jotka ovat mukana ResQ Clubissa. Viimeisen vuoden aikana joensuulaiset ovat pelastaneet noin 25000 annosta päätymästä roskiin.

PKO on lähes 1 500 ihmistä työllistävä, 13 kaupungin ja kunnan alueella toimiva kuluttajaosuuskunta. PKO:lla on ABC-liikennemyymälöiden ravintolat mukaan lukien yhteensä 38 ravintolaa.

– Keräämme ResQ Clubin toiminnasta kokemuksia. Näiden kokemusten perusteella teemme päätöksiä siitä, liittyykö toimintaan myöhemmin mukaan muita PKO:n ravintoloita. Hävikin määrä on ylipäätään ravintoloissamme erittäin pieni, joten sekin luonnollisesti vaikuttaa pohdintoihin, Tuomainen sanoo.

ResQ Club on suomalaislähtöinen yritys, jonka sovellus toimii yli 80 suomalaiskaupungin lisäksi myös Ruotsissa ja Puolassa. Yritys on viiden toimintavuotensa aikana noussut maailman suurimpien hävikkiruokasovellusten joukkoon.

ResQ Club:in kotisivut: https://resq-club.com/

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Antti Tuomola, viestintä, ResQ Club, +358 45 679 8818, antti.tuomola@resq-club.com
Kari Tuomainen, ravintolatoimialapäällikkö, PKO, p. 010 762 3561, kari.tuomainen@sok.fi

PKO tukemassa paikallista junioriurheilua

YHTEISELLÄ SALIBANDYKENTÄLLÄ

 

Jokaiseen harjoituksiin valmistautuminen, jokainen junioria kuljetettu automatka, jokaisen onnistuneen suorituksen ilo tai jokaisen niukan tappion tuoma sisu. Junioriurheilu liikuttaa monella tapaa koko perhettä.

 

Juniorien harrastustoiminta antaa liikkeen ja lajioppien lisäksi eväitä tulevaisuutta varten. Parhaimmillaan harjoituksissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita.

 

Me PKOlaiset haluamme olla mukana mahdollistamassa halvempia harrastusmaksuja sekä varmistamassa erilaisten harrastamiseen liittyvien tapahtumien toteutumista. Olemme tukemassa Lehmo Balls-96 -salibandyseuran junioritoimintaa kausina 2021-2024 optiolla kaudesta 2024-2025.

”Lehmo Balls-96 on salibandyn erikoisseura, joka panostaa junioritoimintaan. Lapsille ja nuorille löytyy toimintaa matalan kynnyksen kerhoista aina tavoitteellisiin poikien juniorijoukkueisiin. Jokaiselle innokkaalle löytyy sopiva pelipaikka, jossa voi harrastaa ja kehittyä. Lasten ja nuoret liikuttaminen on erityisen tärkeää, joten seurana haluamme tarjota liikunnallisen vaihtoehdon salibandyn parissa Kontiolahden alueella”, kertoo Lehmo Balls-96 -seuran valmennuspäällikkö Jani Ruotsalainen.

PKO on osuuskuntatoimijana pelannut joukkuepeliä jo yli 100 vuotta. Yhteistyössä on voimaa – sen kautta rakennetaan suuria asioita. Hienoa, että saamme olla juuri teidän perheenne mukana kokemassa yleisurheilukauden sykähdyttäviä hetkiä.

 

PKO tekee yhteistyösopimuksen aina yksittäisten ikäkausijoukkueiden sijaan koko seuran kanssa, jotta tuki leviää laajasti ja tasapuolisesti kaikkien juniorien hyödyksi.  Sponsoroinnistamme saat lisätietoa yhteistyösopimuksistamme vastaavalta Petri Vähältä: petri.vaha@sok.fi, p. 010 762 2034.

 

Kampanjakasvona toimii näyttelijä Krista Kosonen. Heijastin on uusi tapa auttaa ja se on nyt myynnissä valtakunnallisesti.
Heijastin on myynnissä myös PKO:n S-marketeissa ja Sale-myymälöissä, Prismassa sekä ABC-asemilla.

Punaisen Ristin uusi Avun ketju -heijastin kuvaa auttajien verkostoa, joka muodostuu toisiaan tukevista ihmisistä Suomessa ja maailmalla. Krista Kosonen haluaa olla osa avun ketjua, jonka merkitys on kasvanut entisestään korona-aikana.

Korona-aika on kirkastanut Krista Kososelle, miten paljon olemme toistemme avun varassa.
– Näinä aikoina on tajunnut ehkä itse vielä kirkkaammin sen, miten paljon toisten apua tarvitsemme ja kuinka epävarmaa kaikki on. Koskaan ei voi tietää mitä elämässä tapahtuu. Kun auttaa muita silloin kun voi, apua myös saa sitten kun itse sitä tarvitsee, Krista kertoo ajatuksistaan.

Heijastimen tuotot ohjataan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon

Katastrofirahaston avulla Punainen Risti auttaa sekä Suomessa että ulkomailla. Ostamalla Avun ketju -heijastimen, jokainen voi olla osa avun ketjua ja auttaa varmistamaan, ettei kukaan jää hädän hetkellä yksin.

– Mun mielestä meillä on myös velvollisuus auttaa toinen toistamme silloin, kun siihen on mahdollisuus, sanoo Krista Kosonen.
Avun ketju -heijastin on kotimainen Avainlippu-tuote, jonka käyttäminen lisää arjen turvallisuutta. Kotimaisena design-tuotteena se tarjoaa myös yhden tavan tukea suomalaista työtä.

Avun ketju -heijastimia myyvät 12.8. alkaen S-ryhmän ruokakaupat Prisma, S-market, Sale, Alepa, Food Market Herkku, Tokmanni, valikoidut museot ja punaisenristinkauppa.fi. PKO:ssa heijastimia myyvät S-marketit, Salet, Prisma ja ABC-asemat.

Lisätietoja:
Nälkäpäivä-koordinaattori Hilkka Korte, p. 040 541 8381
Viestinnän asiantuntija Aku Suomalainen, p. 040 664 3236

Krista Kosonen SPR Avun ketju 2021

Avun ketju 2021

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO on jo yli 10 vuoden ajan tarjonnut työmahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville nuorille. Tänä vuonna se palkkaa yli 30 erityisnuorta kesätöihin. Osuuskaupan noin 1 450 työntekijästä kaikkiaan nelisenkymmentä tarvitsee työssään tavallista enemmän tukea. He työskentelevät niin vähittäiskaupassa kuin hotelleissa ja ravintoloissa.

Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Monosen mukaan kokemukset ovat olleet hyviä.

– Työskentely erityisnuorten kanssa on rikastuttanut toimipaikkojen arkea. He ovat positiivisia ja kovia tekemään käytännön töitä niin myynnissä kuin varaston puolella.

Tyypillinen työllistymispolku alkaa harjoittelusta tai työssäoppimisesta ja jatkuu palkkatuetulla työllä, jonka jälkeen on mahdollisuus pysyvään työsuhteeseen.
PKO:n tärkeimpiä yhteistyökumppaneita erityisnuorten työllistämisessä ovat ammatillinen erityisoppilaitos Luovi, toimintakeskukset, kuntoutuspalvelut, kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Siun sote.

Koulutusjohtaja Eveliina Kononen Luovin Joensuun ammattiopistosta pitää yhteistyötä PKO:n ja Luovin välillä erittäin merkittävänä.

– Oman väylän löytäminen palkkatyöhön on jokaisen ammattiin opiskelevan tavoite, ja tätä yhteistyö PKO:n kanssa tukee hienosti. PKO on poikkeuksellisen hyvin sitoutunut yhteistyöhön ja halukas kehittämään sitä edelleen, Kononen toteaa.

PKO:lla työskentelee työpaikkaohjaajia, jotka ovat tukena työn aloituksessa ja työyhteisöön sopeutumisessa.

– Olemme vuosien varrella hioneet käytäntöjä, jotta erityistä tukea vaativien nuorten työllistäminen ja heidän työnsä ohjaaminen olisi kaikille osapuolille mahdollisimman antoisaa, Mononen kertoo.

– PKO:n sitoutuminen opintojen jälkeiseen työllistämiseen on kantanut useita meidän opiskelijoita palkkatyöhön, Kononen vahvistaa.

Yhteishyvän verkkosivuilla kerrotaan osatyökykyisistä Tua Hopposesta ja Toni Immosesta, jotka työskentelevät Outokummun S-marketissa osa-aikaisesti palkkatuella. Molempien työajat ja työnkuvat on räätälöity varta vasten heidän kykyjensä mukaisiksi niin, että lopputulos on sekä työnantajalle että heille itselleen paras mahdollinen. Ks. lisää ”Sopivan ruumiillista ja siistiä sisätyötä” – Tua Hopponen ja Toni Immonen viihtyvät kaupan alan töissä | Yhteishyvä (yhteishyva.fi)

– Nuorten kesätyöllistäminen on meidän tärkeimpiä vastuullisuustekojamme. Tarjoamalla kesätöitä toimimme yhteistä hyvää -arvomme mukaisesti ja samalla konkreettisesti edistämme maakunnan elinvoimaisuutta. Erityisnuoret mukaan lukien tarjoamme tänä vuonna kesätöitä noin 850 nuorelle, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Lisätietoja:
Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen PKO, mika-jussi.mononen@sok.fi, p. 010 762 2024
Koulutusjohtaja Eveliina Kononen, ammattiopisto Luovi Joensuu, eveliina.kononen@luovi.fi,
p. 040 319 3192

Koulukaverit erityisen hyvin huomioonottaville oppilaille jaetaan tänäkin vuonna Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) myöntämät Reilu kaveri –stipendit.

– Stipendi myönnetään oppilaalle, joka on valmis ottamaan kaikki mukaan leikkeihin ja saa toiselle hyvän mielen huomioimalla hänet aidosti. Reilu kaveri –stipendin perusteet tulevat osuustoiminnan eettisistä arvoista, joita ovat ympäröivästä yhteisöstä ja muista ihmisistä välittäminen. Meille PKOlaisille Reilu kaveri -stipendien myöntäminen on käytännön teko yhteistä hyvää -arvomme toteuttamiseksi. Stipendin saajan valitsevat joko koulun opettajat tai sitten saajan ovat valinneet oppilaat keskuudestaan, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Reilu kaveri -stipendejä jaetaan PKO:n toimialueen 13 kunnassa ja kaupungissa kaikilla alakouluilla. Kouluja on yhteensä 65.
PKO on myöntänyt vuodesta 2015 lähtien keväisin Reilu kaveri -stipendin jokaiselle toimialueensa alakoululle. Yhden stipendin arvo on 50 € ja huomionosoituksen saaja voi olla 1.-6.-luokkalainen.

Stipendin saajien nimien julkaisuun on kysytty lupa. Stipendit on jaettu seuraaville henkilöille:
Ahokkalan koulu Oskari Pulkkinen
Arppen koulu Nea Hannonen
Enon alakoulu Enni Hassinen
Hammaslahden koulu Emmi Mourujärvi
Heinävaaran koulu Karoliina Heiskanen
Hutsin koulu Martta Ikonen
Iiksenvaaran koulu Leevi Turunen
Itä-Suomen koulu Aarla Korhonen
Jakokosken koulu Juho Nuutinen
Jamalin koulu (Lieksa) Hertta Kilpeläinen
Joensuun Steinerkoulu Hilma Suihko
Kanervalan koulu Sisu Partanen
Karhunmäen koulu Julia Ahtonen
Karsikon koulu Kiira Hotti
Keskuskoulu (Lieksa) Karoliina Pyykkö
Kesälahden koulu Lyydia Leskinen
Kiihtelysvaaran koulu Niko Kareinen
Kirkkokadun koulu Juho Pellikka
Kirkonkylän koulu (Kontiolahti) Maiju Turunen
Kontioniemen koulu Elias Ratilainen
Kulhon koulu Emmi Hämäläinen
Kummun koulu Eveliina Suhonen
Kylmäojan koulu Luukas Hirvonen
Lehmon koulu Elias Kavakka
Liperin koulu Aapo Kuittinen
Louhiojan koulu Hanna Olkkonen
Maiju Lassilan koulu Juho Luukkonen
Marjalan koulu Aarne Vartiainen
Mattisenlahden koulu Iiris Heiskanen
Mutalan koulu Minni Piiroinen
Nepenmäen koulu Panu Hällström
Noljakan koulu Otto von Herder
Nunnanlahden koulu Milja Nevalainen
Onttolan koulu Paavo Kärki
Pogostan koulu Minttu Tolvanen
Poikolan koulu Lilja Huttunen
Polvijärven koulu Elsa Ratinen
Porokylän koulu Susanna Korkalainen
Puhoksen koulu Santeri Juvonen
Rantakylän normaalikoulu Anni Hiltunen
Rantalan koulu (Lieksa) Aku Keronen
Rautavaaran koulu Eetu Korkalainen
Reijolan koulu Jenny Miettinen
Rekivaaran koulu Saara Keskitalo
Rääkkylän koulu Lotta Lievonen
Salokylän koulu Ella Huttunen
Selkien koulu Otto Riikonen
Siikasalmen kristillinen koulu Jere Orho
Sotkuman koulu Helmi Saukkonen
Tikkalan koulu Venla Koponen
Tulliportin normaalikoulu Joonatan Laukkanen
Tuupovaaran koulu Janni Leskinen
Uimaharjun koulu Sara Karvinen
Valtimon koulu Elmo Tolppanen
Varparannan koulu Elisa Romppanen
Vihtasuon koulu Anette Pehkonen
Viinijärven koulu Eemeli Rummukainen
Vuoniskylien koulu Tuuli Turunen
Ylämyllyn koulu Veera Vuori

Stipendit on jaettu lisäksi seuraavissa kouluissa: Kolin koulu, Niittylahden koulu, Pataluodon koulu, Suhmuran koulu, Tikkamäen sairaalakoulu ja Utran koulu.
PKOlaiset toivottavat kaikille reiluille kavereille onnea ja hyvää kesää!

Lisätietoja antaa: PKO, viestintäjohtaja Petri Vähä p. 050 440 4332