Kansainvälistä osuustoimintapäivää #CoopsDay vietetään lauantaina 2. heinäkuuta – nyt jo 100. kerran. Teemana on ”Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa”. Tehtävä on maailmanlaajuisesti sama kuin Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla (PKO) Pohjois-Karjalassa: tehdä maakunnastamme yhdessä entistä parempi paikka elää.

Osuustoiminnallisia yrityksiä toimii kaikilla mantereilla. On laskettu, että niissä on yhteensä yli miljardi jäsentä. Niiden taloudellista hyvinvointia lisäävä merkitys on monissa maissa todella suuri.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on osuustoiminnallisten yritysten aatteellinen kattojärjestö, joka on perustettu vuonna 1895. Ensimmäistä kansainvälistä osuustoimintapäivää vietettiin vuonna 1923. ICA kutsuu jälleen osuuskuntia kaikkialla maailmassa kertomaan osuustoiminnan ihmislähtöisestä liiketoimintamallista, jolle tarve on nyt suurempi kuin kenties koskaan.

Osuustoiminnan kansainväliset arvot, kuten demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, rehellisyys sekä vastuu ja toisista välittäminen rakentavat osaltaan parempaa maailmaa.

Osuustoiminnan arvot istuvat aikaamme

– Osuustoiminta elää uutta etsikkoaikaansa. Jatkuvasti yleistyvä ajattelutapa, joka painottaa yritysten yhteiskuntavastuuta, kestävää kehitystä sekä ihmisten hyvinvointia ja taloudellista tasa-arvoa, suosii lähtökohtaisesti osuustoimintaa, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

– Olemassaolomme tarkoitusta (Tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka elää) toteutamme käytännössä tarjoamalla omistajillemme eli pohjoiskarjalaisille kotitalouksille kohtuuhintaisia sekä laadukkaita palveluja ja etuja sekä edistämällä maakunnan elinvoimaisuutta. Me haluamme olla hyvän arjen ja arjen juhlan luotettu kumppani sekä vastuullisuuden edelläkävijä, Kivelä jatkaa.

PKO tuotti maakuntaan vuonna 2021 suoria hyötyjä 130,3 miljoonalla eurolla. Ne muodostuivat veroista, palkoista ja palkkioista, investoinneista, ostoista omasta maakunnasta, omistajahyödyistä sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta. Osuuskauppa työllistää vakituisesti lähes 1 500 henkilöä.

Osuustoiminnan hengen mukaisesti PKO haluaa tarjota palvelut ja hyödyt kaikille toimialueensa asukkaille. Esimerkiksi Rääkkylässä, Valtimolla ja Rautavaaralla PKO on ainoa päivittäistavarakaupan palvelujen tarjoaja. Muut toimijat ovat vetäytyneet kun eivät koe tarjolla olevan riittävän isoja voittomarginaaleja.

 

– Kehitämme palveluita kattavasti kaikilla toimialoilla ja tutkimme jatkuvasti mahdollisuuksia myös uusien palveluiden tuottamiseen asiakasomistajien toiveita ja tarpeita kuunnellen, Kivelä kertoo.

Suomi on osuustoimintamaa

Suomea on sanottu maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi, ja tähän onkin hyvät perusteet. Keskimäärin jokainen suomalainen kuuluu 1,7 osuuskuntaan eli jäsenyyksiä on yli 7 miljoonaa.

Pohjois-Karjalaa puolestaan voidaan pitää osuustoiminnan todellisena voima-alueena Suomessa. Jo 90 prosenttia maakunnan kotitalouksista on PKO:n asiakasomistajia.

Osuuskunnat ovat erittäin merkittäviä toimijoita meijeri-, liha- ja metsäsektorilla, vähittäiskaupassa sekä pankkialalla. Lisäksi osuustoiminnallisten yritysten merkitys on suuri hotelli- ja ravintolatoiminnassa, polttoainekaupassa, metsäteollisuudessa ja vakuutustoiminnassa.

Suomalaiset osuustoiminnalliset yritykset menestyvät tänä päivänä kilpailussa erinomaisesti ja niillä on kansainvälisesti hyvä maine.

 

”Osuustoiminta on cool”

”It is a very cool system.” Muun muassa näin Anu Puusa kuvaili osuustoimintaa 11 ja puoli minuuttia kestävässä TED Talk -luennossaan. Videota on katsottu jo yli miljoona kertaa. Meille suomalaisille läheinen aihe ei välttämättä olekaan ulkomailla niin tunnettu. Ja kuinka hyvin mekään sitä lopulta tunnemme?
Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa on vasta kolmas suomalainen, joka on päässyt puhujaksi arvostettuun TED Talk -konferenssiin.

Joensuussa asuva Anu Puusa toimii professorina Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kauppatieteiden laitoksella. Osuustoiminta on hyvin vahvasti mukana hänen elämässään: työnsä ohessa Puusa toimii maailmanlaajuisen osuustoimintaliikkeen kattojärjestön ICA:n Eurooppa-osaston hallituksessa sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) ja Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsenenä.

Hän kertoo innostuneensa osuustoimintatutkimuksesta ja -opetuksesta noin 10 vuotta sitten. Puusa huomioi silloin, kuinka huonosti lähes meitä kaikkia suomalaisia koskettava malli tunnetaan. Professorin mukaan aihe on jäänyt vieraaksi, koska se on jo pitkään sivuutettu oppilaitosten tarjoamassa koulutuksessa – kapitalistisuus ja yksityinen omistaminen jättävät luennoilla vaikutelman, että muuta yritysmallia ei olekaan.

”Osuuskunnat työllistävät arvioiden mukaan 280 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Maailman yli kolmessa miljoonassa osuuskunnassa on yli miljardi jäsentä. Lisäksi Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista, ellei peräti ykkönen. Valitettavasti on jäänyt osuuskuntien itsensä vastuulle kertoa, mistä heidän toiminnassaan ja ylipäätään osuustoiminnassa kaikkine hyveineen on kyse”, Puusa arvioi.

Osuuskuntien täyttämä Suomi

Osuuskuntia on Suomessa lähes kaikilla toimialoilla. Erityisen vahva edustus niillä on elintarviketeollisuudessa sekä kauppa-, pankki- ja vakuutusalalla. Suomen suurin osuuskunta on S-ryhmä, jolla on 2,4 miljoonaa jäsentä. Muita isoja osuustoiminnallisia yrityksiä ovat muun muassa OP-ryhmä, Valio ja Metsä Group.

Mikä osuustoiminnassa on tehnyt Puusaan niin suuren vaikutuksen? Monikin asia, mutta erityisesti sen yhteiseen hyvään perustuva lähtökohta.

”Pörssiyhtiöt hyödyttävät usein pientä ja jo ennestään hyväosaisten joukkoa, ja näiden yhtiöiden toimintaa ohjaavat taloudelliset intressit. Osuuskuntien pitää tietenkin hallita myös kilpailukykyinen bisnes, mutta liiketoimintapäätöksiä ohjaavat laajan jäsenpohjan aidot tarpeet ja hyvinvointi. Osuuskunnan tuloksesta hyötyvät kaikki jäsenet käytön mukaisessa suhteessa, ei sijoitetun pääoman mukaan. Osuuskaupassa asiakkaat, omistajat ja työntekijät ovat kaiken lisäksi samoja ihmisiä.”

Ei raha edellä

Osuustoiminta lähtee siitä, että osuuskunnan jäsenillä on muitakin kuin taloudellisia intressejä. Ne voivat liittyä vaikkapa yhteisöllisyyteen, arvoihin ja kulttuuriin. S-ryhmän osuuskaupat voivat panostaa esimerkiksi siihen, että niiden valikoimissa on runsaasti paikallisten yritysten tuotteita, kuten lähiruokaa.

Toisaalta osuuskauppojen tehtävä on ylläpitää palveluja myös pienillä paikkakunnilla. Nämä palvelut voivat olla näille alueille elintärkeitä.

”On monia paikkoja, joissa S-market tai Sale on ainoa ja elinvoimaisuuden kannalta myös ratkaiseva kauppa, kun sijoittajaomisteisia yrityksiä alueilla ei näy. Jos osuustoiminnan tarkoitus lähtisi voiton maksimoinnista, tällaisissa paikoissa toimipaikan ylläpitäminen asetettaisiin kyseenalaiseksi – osuuskunnat arvioivat päätöksiä kuitenkin laajemmassa viitekehyksessä kuin vain taloudellisesta näkökulmasta”, Puusa huomauttaa.

Osuuskaupat kehittävät maakuntia

S-ryhmä on jo pitkään ollut markkinaosuudeltaan Suomen suurin kaupparyhmä. Vahvana toimijana S-ryhmä kirittää kilpailijoita siinä, että tuotteiden ja palveluiden hinnat pysyvät – osuustoiminnalle tyypillisesti – kohtuullisina. On kuitenkin hyvä huomata, että S-ryhmä ja sen 19 osuuskauppaa eivät ole vain Prisman, S-marketin ja ABC-ketjun tapaiset kaikkien tuntemat ketjut ja asiakkaille heidän ostoksistaan maksettavat bonukset, osuusmaksun korot sekä ylijäämänpalautukset.

Osuuskaupat tekevät paljon hyvää omalla toimialueellaan muun muassa työllisyyden, koulutuksen ja ympäristön kehittämiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tekee merkittävää työtä monella eri saralla oman maakunnan eduksi. Anu Puusalle henkilökohtaisesti tärkeää on PKO:n oppilaitosyhteistyö muun muassa Itä-Suomen yliopiston kanssa sekä osuuskaupan panostukset nuorten työllistämiseksi.

”Kutsumme kaikki nuoret työnhakijat haastatteluihin. Myös he, jotka eivät tuolla kerralla tule valituksi tehtävään, saavat kokemusta haastattelutilanteesta. PKO:lle sydämenasia on myös erityisnuorten ja osatyökykyisten työllistäminen, josta olemme saaneet myös valtakunnallista tunnustusta”, Puusa mainitsee.

Omistajat äänessä

Osuustoiminnalle leimallista on dialogi asiakkaiden, siis omistajien kanssa. PKO:lla yhteydenpito asiakkaisiin ja heidän mielipiteidensä selvittäminen on asia, jonka merkityksellisyyttä ei voi ylikorostaa: jäsenistö viime kädessä päättää, mihin suuntaan osuuskauppaa kehitetään ja miten sen varoja käytetään.

”Jokaisella jäsenellämme on osuuskunnassa yksi ääni, ja haluamme sen kuulla. Tiiviillä yhteydenpidolla estetään kasvottomuus ja omistajan äänen katoaminen”, Puusa korostaa.

Osuuskaupoilla on monia tapoja kuulla jäseniään. PKO:ssa uusin keino on Raati-kosketusnäyttö, jollainen löytyy osuuskaupan jokaisesta Salesta, ABC-liikennemyymälästä, S-marketista ja Prismasta. Raati-sovelluksella asiakkaat voivat ruutua koskettamalla ottaa kantaa kulloiseenkin kysymykseen, joka voi koskea PKO:n tai vaikka vain yksittäisen toimipaikan toimintaa.

”Saamme kuukaudessa yli 15 000 vastausta Raadin kautta. Viime aikoina olemme tiedustelleet esimerkiksi sitä, että halutaanko PKO:n jakavan jatkossakin alakouluihin Reilu kaveri -stipendejä ja että minkä tuotteen asiakkaat haluaisivat seuraavan kuukauden S-mobiili-eduksi”, Puusa sanoo.

Pidetään seudut elinvoimaisina

Osuuskaupat eivät kanna huolta vain omien toimipaikkojensa kehittämisestä vaan ne investoivat myös toimialueensa yhteiseen infrastruktuuriin. Pohjois-Karjalassa viime vuosien esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa Joensuun toriparkin ja Lieksan liikuntahallin rakennushankkeet.

”Investoimme mielellämme hankkeisiin, jotka lisäävät toimialueemme elinvoimaa. Urakat pilkotaan aina sen kokoisiksi, että paikalliset urakoitsijat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Näin varmistamme, että myös pienemmät paikalliset toimijat voivat olla mukana kehittämässä omaa kotiseutuaan.”

”Näissä hankkeissa yhdistyy hienosti osuustoiminnan idea ja kaksoisluonne: ne hyödyttävät jäsenistöä ja lisäävät alueen elinvoimaa samalla, kun ne ovat taloudellisesti järkeviä, osuuskaupan operatiivisen johdon ja hallituksen tarkkaan punnitsemia investointipäätöksiä”, Puusa muotoilee.

Koulukaverit erityisen hyvin huomioonottaville oppilaille jaetaan tänäkin vuonna Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) myöntämät Reilu kaveri –stipendit. Myönnettävien stipendien yhteisarvo on tänä vuonna 3150 €.

– Stipendi myönnetään oppilaalle, joka on valmis ottamaan kaikki mukaan leikkeihin ja saa toiselle hyvän mielen huomioimalla hänet aidosti. Reilu kaveri –stipendin perusteet tulevat osuustoiminnan eettisistä arvoista, joita ovat ympäröivästä yhteisöstä ja muista ihmisistä välittäminen. Meille PKOlaisille Reilu kaveri -stipendien myöntäminen on käytännön teko yhteistä hyvää -arvomme toteuttamiseksi. Stipendin saajan valitsevat joko koulun opettajat tai sitten saajan ovat valinneet oppilaat keskuudestaan, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Reilu kaveri -stipendejä jaetaan PKO:n toimialueen 13 kunnassa ja kaupungissa kaikilla alakouluilla koulujen kevätjuhlien yhteydessä. Kouluja on yhteensä 63.

PKO on myöntänyt vuodesta 2015 lähtien keväisin Reilu kaveri -stipendin jokaiselle toimialueensa alakoululle. Yhden stipendin arvo on 50 € ja huomionosoituksen saaja voi olla 1.-6.-luokkalainen.

 

Stipendin saajien nimien julkaisuun on kysytty lupa. Stipendit on jaettu seuraaville henkilöille:

Ahokkalan koulu Veka Kärki
Arppen koulu Oliver Kaksonen
Enon alakoulu Julia Sallanne
Hammaslahden koulu Niko Mustonen
Heinävaaran koulu Siiri Koponen
Hutsin koulu Venla Vuorikari
Iiksenvaaran koulu Eemeli Ojalehto
Itä-Suomen koulu Aino Kukkonen
Jakokosken koulu Eetu Pyykkönen
Joensuun Steinerkoulu Otso Turunen
Kanervalan koulu Saimi Koponen
Karhunmäen koulu Aava Lievonen
Karsikon koulu Mohamed Atari
Keskuskoulu (Lieksa) Olivia den Hertog
Kesälahden koulu Saimi Haverinen
Kiihtelysvaaran koulu Anniina Vepsäläinen
Kirkkokadun koulu Peetu Ruokolainen
Kirkonkylän koulu (Kontiolahti) Aapo Juntunen
Kontioniemen koulu Veeti Jormanainen
Kulhon koulu Urho Olkkonen
Kummun koulu Eetu Keinänen
Kylmäojan koulu Otso Jääskeläinen
Lehmon koulu Minna Puukilainen
Liperin koulu Aleksi Kokko
Louhiojan koulu Elias Hirvonen
Maiju Lassilan koulu Lidia Piiroinen
Marjalan koulu Valtteri Malinen
Mattisenlahden koulu Emma Rajasalo
Mutalan koulu Nea Mäkkeli
Nepenmäen koulu Jade Lautanen
Niittylahden koulu Joonas Hiltunen
Noljakan koulu Enni Kotilainen
Nunnanlahden koulu Ukko Huotari
Onttolan koulu Jalo Korhonen
Pogostan koulu Sara Kuivalainen
Polvijärven koulu Kerttu Sorsa
Porokylän koulu Minttu Tuovinen
Rantakylän normaalikoulu Ukko-Juhani Mielonen
Reijolan koulu Vilho Savinainen
Rekivaaran koulu Eino Schmidt
Rääkkylän koulu Aleksi Cimrin
Salokylän koulu Teemu Nissinen
Selkien koulu Hilla Piipponen
Siikasalmen kristillinen koulu Ville Soikkeli
Sotkuman koulu Eetu Partanen
Suhmuran koulu Neea Eskelinen
Tikkalan koulu Emma Suomalainen
Tulliportin normaalikoulu Emma Ikonen
Tuupovaaran koulu Hilja Hassinen
Uimaharjun koulu Alma Frantzi
Utran koulu Oona Pölönen
Valtimon koulu Onni-Valtteri Saari
Varparannan koulu Leevi Sormunen
Vihtasuon koulu Pauli Nykyri
Viinijärven koulu Juha Alm
Ylämyllyn koulu Emmi Hattunen

 

Stipendit on jaettu lisäksi seuraavissa kouluissa: Kolin koulu, Pataluodon koulu, Poikolan koulu, Puhoksen koulu, Rantalan koulu, Rautavaaran koulu ja Tikkamäen sairaalakoulu.

PKOlaiset toivottavat kaikille reiluille kavereille onnea ja hyvää kesää!

 

Lisätietoja antaa: PKO, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä p. 050 440 4332.

Tänä kesänä PKO:n eri toimipaikoissa työskentelee yhteensä 1 000 innokasta ja ahkeraa kesätyöntekijää!

Heistä 100 on erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja heidän avustajiaan.

Palkkaamme nuoria myös sosiaalisin perustein. Työllistämme esimerkiksi taloudellisia tai muita haasteita kohdanneiden perheiden nuoria. Näin toteutamme yhteistä hyvää -arvoamme.

Tehdään yhdessä nuorten kesästä ikimuistoinen ja toivotetaan heidät tervetulleiksi palvelualalle.

 

PKO haluaa edistää omassa toiminnassaan kierrätystä ja kiertotaloutta. Työvaatteiden pitkä elinkaari on tästä hyvä esimerkki.

Lindströmin auto kurvaa S-market Penttilänrannan pihalle. Kyydissä sillä on täysi lasti puhtaita työvaatteita, joista osa on tulossa Penttilänrannan henkilökunnalle. Kun auto lähtee jatkamaan matkaansa, sillä on mukanaan pesua kaipaavia vaatteita.

– Me PKO:ssa kierrätämme henkilöstömme työvaatteet tehokkaasti ja ekologisesti yhteistyökumppanimme Lindströmin kanssa. Kysymys ei ole ihan pikkuhommasta, sillä marketkaupassamme kesäaikaan työskentelevien lähes tuhannen ihmisen käytössä on jatkuvasti noin 7 500 työvaatetta, marketkaupan johtaja Henrik Härkönen kertoo.

Avainasiakkuuspäällikkö Kari Seppänen Lindströmiltä toteaa, että keskitetty teollinen pesu ja huolto on tehokasta ja ympäristöystävällistä. Mitä enemmän vaatteita on kierrossa mukana, sitä vähemmän vettä ja pesuainetta kuluu per vaate. Kun auto lisäksi on tien päällä koko ajan täydessä lastissa, logistiikan hiilijalanjälki on pieni. Kierrätystä ei tehdä vain PKO:n sisällä, vaan ringissä on mukana myös muita osuuskauppoja.

Marketeissa henkilökunnalla on omat lokerot, joihin he jättävät pesua vaativat työvaatteet ja saavat kerran viikossa puhtaat tilalle. Paidat, housut, takit, liivit ja essut, kaikki on koodattu Lindströmin järjestelmään niin, että vaatteet ovat aina oikeita ja oikeankokoisia.

Vaatteita ei myöskään jää lojumaan pukutiloihin, vaikka henkilökunta vaihtuisi.

–  Pirkon käyttämä takki voi sopia oikein hyvin vielä Marjan päälle, sillä Lindströmin S-ryhmälle vuokraamat ja suunnittelemat vaatteet kestävät kierrossa 3–5 vuotta. Vastuullisuutta on se, että vaatekanta hyödynnetään loppuun asti, Seppänen sanoo.

Kestäviä, käytännöllisiä ja toiminnallisia

Aina kun työvaatemallisto vaihtuu, kyseessä on iso operaatio. Tällä kertaa se osuu PKO:ssa yhteen myymäläuudistusten kanssa, ovathan sekä S-market- että Sale-myymälöiden konseptit parhaillaan uudistuneet tai uudistumassa.

–  Ulkonäkö on työvaatteissa tärkeä asia, sillä hyvännäköiset vaatteet parantavat työviihtyvyyttä. Tärkeintä kuitenkin on henkilökunnan omankin palautteen mukaan se, että vaatteet ovat käytännöllisiä, toiminnallisia ja turvallisia, Härkönen sanoo.

S-ryhmän uusi työvaatemallisto on suunniteltu edistämään kiertotaloutta; mallistossa on käytetty laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, joilla on pitkä elinkaari. Lisäksi joissakin tuotteissa on hyödynnetty kierrätettyä kuitua. Vaatteet on suunniteltu niin, että tarvittaessa niitä voidaan korjata, mikä sekin pidentää käyttöikää.

Kari Seppänen kertoo, että ennen käyttöönottoa vaatteet testataan huolellisesti pesemällä ne jopa 25 kertaa. Kestävälle vaatteelle voi tulla elinkaarensa aikana satoja pesukertoja. Sitten kun vaate on tullut elinkaarensa päähän, se toimitetaan yhteistyökumppani Rester Oy:lle.

 

 

Kyseessä on Paimiossa sijaitseva Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien käsittelylaitos. Se jauhaa vaatteet kuiduksi, jonka jälkeen ne saavat uuden elämän. Käyttökohteita kierrätyskuidulle on lukuisia, esimerkiksi eristelevyt, rakennusmateriaalit, kuitukankaat sekä lanka ja sitä kautta myös kangas. PKO:n vähittäiskaupassa ensimmäiset kierrätyskuituja sisältävät työvaatteet ovat käytössä Prisma Joensuussa. Käytössä essuja ja tarvikevöitä, joissa kierrätysmateriaalien osuus on noin 10 prosenttia.

Aiemmin tekstiilien kierrätys on ollut lapsenkengissä, joten S-ryhmä ja Lindström tekevät Resterin kanssa uraauurtavaa työtä kiertotalouden hyväksi. Aiemmin poistotekstiilit ovat päätyneet joko poltettaviksi tai ulkomaille.

PKO:ssa henkilökunta on päässyt sanomaan mielipiteensä uusien työvaatteiden kuoseista intranetissä järjestetyssä äänestyksessä. Malliston suunnittelutyö on 100-prosenttisesti kotimaista, ja siitä ovat vastanneet Lindströmin omat designerit.

S-ryhmätasolla työvaateuudistuksen mittakaava on valtava. Vuosittain 30 000 marketkaupan ammattilaista pukee ylleen 250 000 kappaletta työvaatteita. Niiden huoltamiseen ja puhtaanapitoon tarvitaan Lindströmin kokoisen toimijan 10 suurta pesulaa, jotka sijaitsevat ympäri Suomen.

–  S-ryhmän työvaatejakelu on Suomen toiseksi suurin heti Postin jakelun jälkeen, Kari Seppänen kertoo.

Teksti: Kimmo Salo ja Pälvi Salo

Sota Ukrainassa on järkyttänyt meitä kaikkia. Me PKO:lla päätimme lahjoittaa kymmenen euroa jokaista henkilöstömme jäsentä kohti Suomen Punaisen Ristin ja S-ryhmän yhteiseen keräykseen. Lahjoitamme 14 450 euroa.

Tuemme näin hädän keskellä olevia ukrainalaisia.

Myös sinä voit halutessasi auttaa ja lahjoittaa yhteiseen keräykseen. Tuellasi Punainen Risti toimittaa vettä, ruokaa, suojaa ja terveyspalveluita Ukrainan kriisialueelle.

SPR:n ja S-ryhmän keräys: https://www.punainenristi.fi/lahjoita/s-ryhma

Kerättävät varat ohjataan SPR:n katastrofirahaston kautta Ukrainaan. Avulla turvataan ihmisten perustarpeita. Avustusjärjestöt ovat toivoneet kriisin tässä vaiheessa erityisesti rahallista tukea, sillä avun koordinointi alueelle yhtenäisesti on helpompaa kuin tavaralahjoitusten varastointi ja toimittaminen.

Tänäkin vuonna Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) lahjoittaa joulumuistamisiin varatut
3 500 euroa omistajien toiveiden mukaisesti.

– Tavallisten pohjoiskarjalaisten omistamana osuuskuntana meille on luontevaa antaa omistajiemme valita hyväntekeväisyyden kohde. PKO:n perustehtävä on tuottaa palveluja ja etuja omistajilleen eli meille tavallisille pohjoiskarjalaisille sekä edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Joululahjoitus on käytännön teko, jolla toteutamme perustehtäväämme sekä yhteistä
hyvää -arvoamme, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Eri lahjoituskohteiksi tuli yli 600 ehdotusta. Eniten ehdotuksia saivat vähävaraisten lapsiperheiden tukeminen Hope ry:n kautta ja Pohjois-Karjalan Kriisikeskus, Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityöntukena ry. PKO:n omistajat antoivat äänensä internetissä ja valitsivat näistä kahdesta kohteesta hyväntekeväisyyslahjoituksen kohteeksi Pohjois-Karjalan Kriisikeskus, Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityöntukena ry:n. Ääniä annettiin 6.12.2021 mennessä yhteensä 1 872, joista Hope sai 698 (37 %)  ja Kriisikeskus 1 174 ( 63 %).

– PKO:n omistajille tehdyn kyselyn mukaan osuuskaupalta toivotaan panostuksia nimenomaan syrjäytymisen vastaiseen työhön. Mielenterveysseuralle tehty lahjoitus menee nimenomaan tuohon tarkoitukseen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä sanoo.

– Lahjoitus on aivan mahtava homma, josta suurkiitos PKO:lle sekä kaikille meitä äänestäneille! Käytämme varat mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä kriisiauttamiseen. Varat käytetään Puhu, hyvä mies -kampanjan edistämiseen. Siinä tavoitteena on rohkaista erityisesti miehiä puhumaan ongelmistaan sekä helpottaa keskusteluavun hakemista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Pohjois-Karjalan mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Kimmo Räty sanoo.

Varoja syöpälapsille ja omaishoitajille
PKO on vuodesta 1987 lähtien vuosittain lahjoittanut joulutervehdyksiin varatut rahat paikallisille toimijoille hyväntekeväisyyteen. Jo useamman vuoden ajan lahjoituskohde on valittu siten, että ensin PKO:n omistajat ehdottavat lahjoituskohteita ja sen jälkeen omistajat äänestävät kohteen, jolle lahjoitus annetaan. Viime vuonna varat lahjoitettiin omistajien toiveiden mukaisesti Joensuun eläinsuojeluyhdistykselle. Varoilla yhdistys pystyi jatkamaan eläinten auttamista. Varat käytettiin eläinten sijaiskotitoiminnan kuluihin ja ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön.

Aiempina vuosina lahjoituksen saajina ovat olleet mm. seuraavat tahot: Joulupuu-hyväntekeväisyyskeräys, Joensuun Perheentalo/Pelastakaa lapset ry, lähihoitajat, Omaiset mielenterveystyön tukena, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Honkalampi-säätiö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoitotyö, perhehoitajat, Parempi Arki ry, Pohjois-Karjalan Syöpälapset Sykkyrä ry sekä Joulumaa-ruokailu.

Lisätietoja: PKO, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä puh. 010 762 2034
Pohjois-Karjalan mielenterveysseura, toiminnanjohtaja Kimmo Räty, p. 050 370 5371

Vuoden 2021 loppuun mennessä päästöleikkaus jo yli -70%:a.

PKO on pudottanut oman toimintansa hiilipäästöjä vuodesta 2015 vuoden 2020 loppuun 63 prosenttia. Kaikki uudet toimenpiteet nostavat päästövähennykset tämän vuoden loppuun mennessä jo yli 70%:in. Osuuskaupan tavoitteena on olla hiilinegatiivinen vuonna 2025.

PKO:n oma toiminta tuotti vuonna 2020 yhteensä 4 483 tonnia hiilidioksidia. Määrä oli 29 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019 ja 63 prosenttia pienempi kuin 2015.  Hiilipäästöjen nopean pudotuksen keskeisin tekijä on ollut siirtyminen käyttämään uusiutuvaa sähköä. Myös energiatehokkuuden parantaminen on edennyt hyvin.

Osana S-ryhmää PKO julkisti keväällä 2020 kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, joiden mukaan se on oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuonna 2025. Tuolloin niin PKO kuin koko S-ryhmä siis poistaa ilmasta enemmän hiiltä kuin sitä sinne tuottaa. Päästöjen radikaalin leikkaamisen lisäksi tavoitteen toteuttaminen vaatii jäljelle jäävien, esimerkiksi kaukolämmöstä syntyneiden päästöjen kompensoimista erilaisilla hiilensidontahankkeilla. Kompensoinnin tarve pienenee vuosikymmenen aikana päästövähennystavoitteen lähestyessä.

– Pyrimme vaikuttamaan siihen, että 2025 mennessä on luotu yhteiset pelisäännöt, jotka mahdollistavat kotimaiset ja sitä kautta myös alueelliset kompensaatiohankkeet. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää poliittisilta päättäjiltä. Toteutuessaan kotimaiset kompensaatiohankkeet toisivat maa- ja metsätalouteen uutta tulovirtaa, toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

– Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa merkittävä rooli on myös aurinkopaneeleilla, joiden avulla pystytään tuottamaan energiaa läpi vuoden ydintalven pimeintä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Aurinkoisimpina päivinä paneelit tuottavat pienemmissä S-marketeissa koko yksikön energiatarpeen. Lisäksi ne pienentävät lämpökuormaa ja vähentävät viilennystarvetta kesäisin, kertoo PKO:n vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen.

Viimeistään vuoteen 2030 mennessä kaikki PKO:n käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. 2020–2022 PKO rakentaa 33 aurinkovoimalaa. 2021 aurinkovoimalat tulevat
S-marketien Kitee, Lieksa, Niinivaara, Reijola, Siilainen ja Ylämylly katoille sekä Sale Kiihtelysvaaraan ja ABC-liikenneasemille Kitee, Marjala sekä Kontiolahti.
Kylmälaitteissa käytettävillä kylmäaineilla on myös merkittävä rooli päästöjen pienentämisessä.

– EU:n niin sanottu F-asetus vaatii ilmastoa pilaavien kylmäaineiden käytön merkittävää rajoittamista 2030 mennessä. Me täytämme nuo tavoitteet kaikissa vähittäiskaupan yksiköissämme jo vuoden 2022 aikana. Toivomme maakunnan muiden vähittäiskaupan toimijoiden liittyvän joukkoon ilmastotoimien eturintamaan, toimitusjohtaja Juha Kivelä kertoo.

Aurinkovoimaloiden asennukset, energiatehokkuusinvestoinnit esimerkiksi kylmälaitteisiin ja PKO:n hotellien saamat kestävän matkailun tunnukset ovat käytännön toimenpiteitä, joilla PKO etenee kohti ilmastotavoitteitaan.

Omien ilmastotoimiensa lisäksi PKO ja S-ryhmä ovat haastaneet tavarantoimittajansa mukaan Iso juttu -kampanjaan, jossa on tarkoitus vähentää hiilipäästöjä yhteensä miljoona tonnia. Mukaan on lähtenyt jo yli sata yritystä.

Lisätietoja: Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä, PKO, 010 762 2034

Prisman keittiövälineiden myynnistä selviää suomalaisten olevan kauhakansa, sillä uusia kauhoja myydään vuosittain huikeita määriä kotikokkien tarpeisiin. Perinteisten keittiövälineiden rinnalle on kuitenkin noussut vaivihkaa uusia suosikkeja, joita löytyy yhä useammasta keittiöstä. Muun muassa airfryereiden ja riisikeittimien kysyntä on räjähtänyt vuodessa hurjaan kasvuun.

 

Jos pitää nimetä yksi jokaisesta suomalaiskeittiöstä löytyvä väline, niin se on Prisman myyntidatan perusteella selkeästi kauha.

 

”Pelkästään vuonna 2020 Prismoista ostettiin yli 200 000 kauhaa. Tämä määrä on lähes uskomaton, sillä lukuun ei lasketa mitään erityiskauhoja, kuten vaikka reikäkauhaa tai spagettikauhaa. Kyse on nimenomaan tavallisista keittiökauhoista. Syytä tähän olemme välillä Prismassakin ihmetelleet – keräilevätkö suomalaiset kauhoja, kuluuko niitä arjen käytössä paljon vai hukkaavatko ihmiset niitä tavallista enemmän. Olemme tulleet siihen tulokseen, että kotona pitää olla kauha joka tilanteeseen, koska se on käytännöllinen työkalu kaikkeen ruoanlaittoon”, Prisman kodin ja viihteen myyntipäällikkö Rauna Junnila pohtii.

 

Muita kestosuosikkeja ovat erilaiset leikkuulaudat, joita myytiin Prismassa viime vuonna 164 000 kappaletta. Lisäksi suomalaiset luottavat edelleen puiseen paistinlastaan, joita myydään vuosittain noin 40 000 kappaletta. Myös aterimien (veitset, haarukat, lusikat) myyntimäärä kasvoi vuonna 2020 kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

 

Perinteisten keittiötarvikkeiden lisäksi valikoimaan on myös hiipinyt sellaisia keittiölaitteita, jotka ovat vasta viime vuosina nousseet suosioon suomalaisten kotikeittiöissä.

 

”Uusi tuttavuus keittiötyövälineiden puolella on selkeästi Potturi-perunanpesuri, jota on nyt jo viimeiset kolme kesää myyty suuria määriä. Se on noussut esimerkiksi kesämökeillä erittäin käteväksi tavaksi hoitaa uusien perunoiden pesu nopeasti ja vaivattomasti, ja uskomme korona-aikana lisääntyneen mökkeilyn nostaneen Potturin suosiota entisestään. Ylipäätänsä tilasto kertoo siitä, että peruna yhä maistuu suomalaisille ja tavat käsitellä sitä ovat kehittyneet”, Junnila kertoo.

 

Erikoislaitteiden myynnissä hurja kasvu – airfryereita ja riisikeittimiä viedään nyt vauhdilla hyllystä

 

Myös keittiölaitteiden teknologinen kehitys näkyy myynneissä, sillä Prismassa erikoisruoanvalmistuslaitteiden myynti on kasvanut vuodessa huimat 189 prosenttia. Kategoriassa räjähdysmäisin kasvu on nähty airfryereissa, joiden myynti on kasvanut peräti 556 % vuodessa. Vuonna 2020 niitä myytiin jo 10 000 kappaletta.

 

”Tässä näkyy se, kuinka korona-aikana ei ole käyty ravintolassa, mutta on kuitenkin haluttu tehdä hyvää ja ravintolatasoista ruokaa. Myös airfryerin terveysetu perinteiseen rasvakeittimeen verrattuna on varmasti houkuttanut ihmisiä kokeilemaan tämän tyyppistä ruuanvalmistusta kotioloissa. Toinen esimerkki tästä kehityksestä on se, että riisinkeitinten myynti on kasvanut Prismoissa myös 43 % vuodessa. Niinkin arkisessa asiassa kuin riisin keittämisessä halutaan nyt nostaa tasoa. Oikealla teknologialla saadaan aikaan parempaa pienemmällä vaivalla”, myyntipäällikkö Junnila toteaa.

 

Keittiötarvikkeiden teknologinen kehitys näkyy myös sesonkituotteissa. Erityisesti eräs joulunajan klassinen keittiötarvike on kokenut kokenut vuosien aikana muodonmuutoksen.

 

”Joulukuussa korostuu paistomittareiden myynti ja vuosittain joulukuussa myydään 14 000–17 000 paistolämpömittaria pelkästään Prismoissa. Tämän perusteella voisi sanoa, että kinkku kuuluu yhä vahvasti suomalaiseen joulupöytään. Mielenkiintoista on ollut myös huomata kuinka erilaiset high tech -mittarit, kuten digitaaliset bluetooth-paistomittarit, ovat grillaus- ja savustusbuumin myötä tulleet jäädäkseen perinteisten analogisten mittarien rinnalle”, Junnila analysoi.

 

Prisman myyntipäällikkö uskoo, että tutut suosikkikeittiövälineet jatkavat kysynnän kärjessä myös tulevaisuudessa, mutta valikoiman kehityksessä korostuvat entistä enemmän keittiövälineiden uudet materiaaliratkaisut, jotka vaikuttavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja etsivien kuluttajien ostopäätökseen.

 

”Keittiövälineiden vastuullinen valmistustapa ja esimerkiksi uudet biomateriaalit tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Viitteitä tästä kehityksestä nähtiin ensimmäisen kerran keittiövälineissä jo vuonna 2019, kun uusi puukuitupohjainen keittiövälinesarja tuotti kaksinumeroisia kasvuprosentteja. Tänä päivänä valikoima vastuullisissa vaihtoehdoissa kasvaa myös keittiövälinekategoriassa, koska olemme nähneet, että asiakkaat mieluummin valitsevat tällaisen vaihtoehdon kun se on tarjolla. Itse uskon, että seuraavaksi tulemme näkemään entistä enemmän uusia ja ekologisempia materiaaleja leivontavälineissä.”

 

Lisätiedot ja yhteydenotot

Rauna Junnila

Myyntipäällikkö

koti ja viihde

+358 50 388 3264

 

Kuvat: SOK

 

Prisma on S-ryhmän perheystävällinen hypermarket, jossa on pysyvästi edullinen hintataso ja monipuolinen tuotevalikoima. Prismassa voit hoitaa kaikki kodin hankinnat yhdellä kauppamatkalla. Laajan päivittäistavaravalikoiman lisäksi Prismassa on kattava tarjonta kodin, vapaa-ajan ja pukeutumisen tuotteita. Prisma.fi-verkkokaupassa voit ostaa tuotteita ja tutustua osaan myymälöiden käyttötavaravalikoimaa. Suomessa on tällä hetkellä 71 Prismaa.

www.prisma.fi

S-market Lieksa uudistuu vastuullisesti

Valtaosa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) S-marketeista on muutaman viime vuoden aikana uudistettu sekä miljöön että kylmälaite- ja talotekniikan osalta. Myös aurinkosähköä hyödynnetään lähes kaikissa myymälöissä. Nyt uudistusvuorossa on S-market Lieksa. Aurinkopaneelit myymälän katolle asennettiin heinäkuussa ja myymäläpuolen uudistus valmistuu lokakuun loppuun mennessä.  Myymälä palvelee muutostöiden ajan normaalein aukioloajoin.

 

Lieksan S-marketin energiatehokkuus-, kylmälaite- ja myymäläympäristön uusimisen lisäksi myymälän valikoimaa kasvatetaan, jotta se palvelee entistä paremmin PKO:n omistajien tarpeita. Samalla myymälän ilme uudistuu sekä kalusteiden että värimaailman osalta.

Omistajien toiveita kuunneltiin

S-marketien uudistusprosessiin liittyy oleellisena osana PKO:n omistajien ja muiden asiakkaiden toiveiden kuuleminen. Satojen kyselyyn vastanneiden lieksalaisten toiveissa olivat mm. myymälän ilmeen uudistaminen, itsepalvelukassat ja laajemmat valikoimat, jotka kaikki nyt toteutetaan.  Uudistus näkyy konkreettisesti mm. entistä houkuttelevampana heviosastona, jossa satokausituotteet ruokavinkkeineen löytyvät heti sisäänkäynnin jälkeen. Uutta ovat myös paljon toivottu paistopiste, josta saa uunituoreita leipomotuotteita viikon jokaisena päivänä, laajemmat valmisruokavalikoimat sekä appelsiinimehukone. Itsepalvelukassat puolestaan helpottavat ja nopeuttavat asiointia etenkin ruuhka-aikoina. Myös postin palvelutila väljenee entisestään.

 

Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ympäristöystävällisemmällä tekniikalla

PKO:ssa on vuodesta 2013 alkaen uusittu kiihtyvällä tahdilla kylmälaitteita uusiin ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Samalla kalusteisiin on lisätty ovia ja kansia sekä päivitetty talotekniikkaa mm. valaistuksen ja lämmön talteenoton osalta. EU:n F-kaasuasetus  (EU) N:o 517/2014  kieltää F-kaasujen, eli kaasujen joiden ilmakehään vaikuttava lämmitysvaikutus on suuri,  käytön EU:ssa vuodesta 2030 alkaen.

 

– Olemme halunneet olla tämänkin asian osalta edeltäkävijä ja suunnannäyttäjä. Viimeiset S-marketit ja Sale-myymälät uudistetaan vuonna 2022, jonka jälkeen kaikkien marketiemme kylmälaitteet toimivat ympäristöystävällisemmillä kylmäaineilla, kertoo PKO:n vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen.

 

Yleisesti käytössä olleen F-404A kylmäaineen GWP (Global warming potential) arvo on 3922, joka tarkoittaa sitä, että kilo F-404A kaasua vastaa n. kahden autoilijan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Nyt käytettävä CO2-kylmäaineen GWP arvo on luonnollisesti 1.

 

– Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa merkittävä rooli on myös aurinkopaneeleilla, joiden avulla pystytään tuottamaan energiaa läpi vuoden ydintalven pimeintä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Parhaimmillaan aurinkopaneelit tuottavat pienemmissä marketeissa koko yksikön energiatarpeen. Lisäksi ne pienentävät lämpökuormaa ja vähentävät viilennystarvetta kesäisin, Härkönen jatkaa.

 

S-market Lieksassa kaikki kylmäkalusteet ja hyllyt uusitaan. Samalla talotekniikkaa, rakennusautomaatiota ja kylmälaitteet uudistetaan, jolloin myymälä on entistä energiatehokkaampi. Näin myös kaukolämmön kulutus pienenee n. 60–70 prosenttia.  Investointien ansiosta yksikön sähkönkulutus pienenee noin 40 prosenttia nykyisestä. Tämä vastaa 19 sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräistä vuosikulutusta.

 

Aurinkopaneelit S-market Lieksan katolla

S-market Lieksan katolle asennettiin heinäkuussa 336 aurinkopaneelia, joilla tuotetaan yksikön koko vuoden energiantarpeesta noin 17 prosenttia. Kesän aurinkoisina päivinä koko energiantarve katetaan aurinkosähköllä. Energiatehokkuusinvestoinnit ja asennettavat aurinkopaneelit ovat osa PKO:n ilmastotyötä. PKO on jo nyt maakunnan suurin aurinkosähkön tuottaja. Tänä vuonna aurinkopaneelit on asennettu 12 myymälän katolle.

 

Osana S-ryhmää PKO on asettanut itselleen Suomen kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet. Hiilineutraalius ei riitä, vaan vuonna 2025 tavoitteena on olla hiilinegatiivinen. Suunnitelmissa on pienentää omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt 90 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailutasona on vuoden 2015 taso. Vuonna 2030 kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla ja loput päästöt kompensoidaan hiiltä sitomalla.

S-market Lieksassa työskentelee vakituisesti 22 työntekijää. Marketpäällikkönä myymälässä toimii Sari Lappalainen.

Myymäläuudistuksen kustannusarvio on 1,3 milj. euroa, jonka työllisyysvaikutus maakunnan yrityksille on 22,1 henkilötyövuotta. Lieksan S-marketia ovat uudistamassa oman maakunnan yrityksistä mm. Joensuun Telemaailma Oy / SolarWorks (aurinkosähkö), LVI-Bioneerit Oy, Sähköasennus Kuronen Oy, Artic-kaihdin Oy sekä TKL Kuljetus Oy.

Lisätietoja antaa PKO:n vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen, p. 010 762 2035.