– Tykkään siitä tuttuuden ilmapiiristä, joka kotikaupungissani on. Paljon maailmalla reissanneena on kiva, että on kiintopiste, johon voi aina palata, ampujahiihtäjälegenda Kaisa Mäkäräinen sanoo.
Takana on parin viikon reissu Italiaan. Matka oli upea, olihan edellinen talvi hänelle ensimmäinen 15 vuoteen, kun Suomen rajojen ulkopuolelle ei ollut asiaa.
– Kaamos ja koleus iskivät vasten kasvoja, kun palasin etelän lämmöstä. Mutta kuten aina, pienen totuttelun jälkeen Suomen parhaat puolet alkoivat taas näyttäytyä kirkkaina.
Elävän keskustan puolesta
Kaisa Mäkäräinen on paitsi poikkeuksellisen menestynyt, myös poikkeuksellisen suosittu urheilija. Kuusinkertainen arvokisamitalisti ja kolminkertainen ampumahiihdon maailmancupin voittaja on varmasti yksi tunnetuimpia pohjoiskarjalaisia.
Kainuun Ristijärvellä syntynyt nainen muutti Joensuuhun vuonna 2003 kahdesta syystä: toinen oli Itä-Suomen yliopisto ja toinen loistavat olosuhteet talvilajien urheilijalle.
– Olen viihtynyt täällä erinomaisesti. Joensuu on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian iso ja kaikki tarvittava löytyy. Palvelut ovat hyvät ja asioiden hoito sujuu jouhevasti.
Kaisa on hyvillään siitä, että Joensuussa, toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, on säilynyt toimiva keskusta. Palvelut eivät ole karanneet isoihin kauppakeskittymiin vain autoilijoiden saavutettaville.
PKO:lle hän antaa pisteet Toriparkin rakentamisesta, uudesta kauppahallisuunnitelmasta sekä hyvästä ravintola-, kahvila- ja kauppatarjonnasta.
– Tämä on iso yliopistokaupunki. On mukavaa, että opiskelijat ja kaikki muutkin voivat hengailla keskustassa, ja sosiaalinen kulttuuri pysyy elävänä. PKO on tosin aika vahva tuolla ravintolapuolella. Toivottavasti kilpailu säilyy tai sitä tulee jopa lisää, Kaisa pohtii.
Opiskelijoissa iso potentiaali
Pohjois-Karjalassa väki vähenee, vaikka kehitystä vastaan yritetään kaikin tavoin taistella.
– Fakta on, että ihmiset liikkuvat työpaikkojen perässä. Toivoa sopii, että alueen yritykset menestyvät ja kykenevät huolehtimaan työpaikkojen säilymisestä. Yliopiston lisäksi täällä toimii iso ammattikorkeakoulu. Eli fiksua työvoimaa on saatavilla. Olisi hienoa, jos paikalliset yritykset pystyisivät vielä nykyistä enemmän sitouttamaan nuoria jo opiskeluaikana, Kaisa sanoo.
Monen muun tavoin hän on harmissaan siitä, että lentoyhteydet Joensuuhun ovat heikentyneet radikaalisti. Tämä vaikeuttaa merkittävästi yritysten yhteydenpitoa pääkaupunkiseudun suuntaan ja siitä maailmalle, eikä se hyvää tee matkailullekaan.
Suomen paras liikuntapaikka
Kaisa on iloinen siitä, että korona-aikana luonnossa liikkuminen, kuten maastopyöräily ja retkeily, lisääntyivät tai ne jopa löydettiin uudestaan. Vaikka hän itse entisenä huippu-urheilijana liikkuu edelleen maastossa ”rehellisesti urheillen”, hidastaa hänkin joskus vauhtia ja nappaa mukaansa keväthangille nuotiopuut ja eväslenkin.
– Metsän keskellä kasvaneena minulle on aina ollut itsestään selvää, että upein ja edullisin liikuntapaikka on Suomen luonto. On sääli, että lapset ja nuoret liikkuvat vähemmän kuin minun nuoruudessani. Olisi kuitenkin liian yksinkertaista syyttää tästä kännyköitä ja muita viihdykkeitä. Perheillä on päävastuu siitä, mitä lapset vapaa-ajallaan touhuavat.
Sisäliikuntapaikkojakin tietysti tarvitaan. Niiden rakennuttamisessa yrityksilläkin voi olla merkittävä rooli, Kaisa pohtii. Hyvä esimerkki tästä on Lieksan liikuntahalli, jonka mahdollistamisessa PKO:n panos oli ratkaiseva.
– On erinomaista, että meillä on maakunnassa yrityksiä, joilla on rahaa ja rohkeutta tehdä asioita myös oman ydinliiketoimintansa ulkopuolelta. Euroja tarvitaan myös siihen, että peruspalvelut saadaan säilymään koko alueella.
Kaisa Mäkäräinen edusti koko ampumahiihtouransa ajan Kontiolahden Urheilijoita, jolla on vahva asema Suomen ampumahiihdon ykkösseurana. Samaa seuraa on PKO:kin tukenut jo vuosien ajan, erityisesti Kontiolahdella järjestettävää ampuhiihdon maailmancup-tapahtumaa.
Jos Kaisa on jotain Joensuulta lisää kaivannut, niin korkeuseroja. Vesistöt ja upeat lenkkeilymaastot korvaavat kuitenkin sen, että kaupunki on Keski-Euroopan vuoria ja Kainuun vaaroja kivunneelle naiselle yleisilmeeltään hieman ”lättänä”.
Teksti: Kimmo Salo
Kuva: Karjalainen
