”Metsähallitukselle PKO on erittäin hyvä yhteistyökumppani”

Kolilla on kaikki edellytykset kehittyä entistä merkittävämmäksi matkailukohteeksi. Luonto- ja kulttuuriarvot on tärkeää ottaa huomioon, kun koko alueelle tavoitellaan jopa kahta miljoonaa kävijää vuodessa.

Kolin kansallispuistossa rikottiin vuonna 2020 kaikki aikaisemmat kävijäennätykset, kun 236 000 matkailijaa – osa heistä ensimmäistä kertaa – kiipesi ihailemaan Suomen rakastetuinta kansallismaisemaa. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia.

Melkoinen oli myös matkailijoiden vaikutus paikallistalouteen. Metsähallituksen selvityksen mukaan vierailijat jättivät vuonna 2019 alueelle rahaa noin 20 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että samaan aikaan Nuuksion kansallispuistossa vieraili vajaat 340 000 kävijää ja heidän vaikutuksensa paikallistalouteen oli 3,5 miljoonaa euroa. Koli onkin Etelä-Suomen kansallispuistojen joukossa omaa luokkaansa palveluiden hyödyntämisessä. Sen edellä ovat vain Lapissa sijaitsevat Pallas-Ylläs sekä Urho Kekkosen kansallispuisto.

Kasvu on ollut huimaa.

–  Kun vuonna 1991 perustettu Kolin kansallispuisto siirtyi Metsähallituksen hallintaan 2008, kävijöitä oli vuosittain 110 000. Alueelle jätetty raha on lisääntynyt noista päivistä yli kolminkertaiseksi. Tämän mahdollistavat kehittyneet palvelut, joita jokainen matkailija käyttää keskimäärin sadan euron arvosta, erikoissuunnittelija Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta kertoo.

Hän on seurannut kehitystä omin silmin, sillä hän tuli alueelle töihin jo 2008 ensin puistonjohtajaksi.

Matkailupalveluita kehitetään jatkuvasti ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut, Tuhkalainen kiittelee. Hän uskoo lujasti myös Kolin tulevaisuuteen, sillä luontomatkailu on kansanvälisestikin kasvussa, ja mennyt koronavuosi antoi sille vielä ylimääräisen buustin.

Luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen

Yhä useammat ihmiset hakevat elämyksiä luonnosta, sellaisista paikoista, joissa palvelut tuotetaan vastuullisesti, luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Näin ovat sitoutuneet tekemään kaikki Kolin kansallispuiston alueella operoivat yritykset.

Yksi alueen ensimmäisistä kehittäjistä on Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO), joka on ollut mukana matkailupalveluiden tuottajana heti kansallispuiston perustamisesta lähtien.

PKO:n asema Kolin kehittämisessä on näkyvä, mutta se ei suinkaan ole ainoa kansallispuiston alueella toimiva yritys.

–  Meillä on sopimus yli 60 retkeily-, majoitus-, kauppa- sekä kahvila- ja ravintolapalveluita tuottavan pienen yrityksen kanssa. Mukaan mahtuisi toki vielä lisää isompiakin toimijoita, Tuhkalainen toteaa.

Osuuskauppaa hän luonnehtii mitä parhaimmaksi yhteistyökumppaniksi. PKO toimii hänen mukaansa pitkäjänteisesti ja vastuullisesti kantaen huolta koko maakunnan kehittämisestä.

–  Kun Koli kehittyy, se tuo elinvoimaa koko Pohjois-Karjalaan. Ihmiset löytävät myös vähemmän tunnetut ja hiljaisemmat kohteet. Viime vuonna kävijämäärät lisääntyivät esimerkiksi Ruunaalla ja Patvinsuolla useita kymmeniä prosentteja. Petkeljärvellä kasvua tuli peräti 63 prosenttia.

PKO:n vuokrarahat kansallispuiston parantamiseen
PKO pyörittää hotellia ja sen yhteydessä toimivaa kylpylää sekä laskettelurinnettä valtion eli Metsähallituksen vuokralaisena. PKO:n Metsähallitukselle maksamat vuokrarahat käytetään kansallispuiston palveluvarustuksen kunnostukseen ja parantamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennusten, taukopaikkojen ja reittien ylläpitoa kansallispuiston sisällä. Tuhkalaisen mukaan PKO:n maksamat vuokrarahat ovat hyvä lisä kansallispuiston ylläpitoon, jonka suurin rahoitus tulee valtion budjetista.
Kuvaavaa ympäristövastuulliselle toiminnalle on, että Koli ja muut PKO:n hotellit ovat saaneet sekä Green Key -sertifikaatin että Visit Finlandin myöntämän Sustainable Travel Finland -tunnuksen ensimmäisinä hotelleina Pohjois-Karjalassa.

Ympäristövastuutyötä oli myös erityisesti PKO:n ajama hanke, jossa Break Sokos Hotel Kolin lämmityksessä siirryttiin vuonna 2018 öljystä maalämpöön, jota tuotetaan alueen kallioperästä. Metsähallitus palkitsi toteutuksen ympäristö- ja innovaatiopalkinnolla. Öljyn kulutus on nyt vähentynyt 200 000 vuotuisesta litrasta noin 10 000 litraan.

Monta intressiä samassa pöydässä

Kyösti Tuhkalainen korostaa yhteistyön merkitystä, jotta kaikkien intressit voidaan ottaa huomioon.

–  Meidän on istuttava samassa pöydässä; Metsähallituksen, yrittäjien, kuntien ja luonnonsuojelujärjestöjen. Päämäärät ovat pitkälti yhteiset. Luontoarvot ja matkailun edistäminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Mennään vastuullisesti pohjoiskarjalainen luonto edellä sillä tavoitteella, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan sen ihmeistä.

Parhaillaan Kolin kehittämistä mietitään myös kansallispuistoa isommassa mittakaavassa. Kolin iso kuva 2050 -hanke tähtää alueen matkailijamäärien kymmenkertaistamiseen, mikä edellyttäisi aikamoista lisäystä majoituskapasiteettiin ja moniin muihin palveluihin.

–  Kaikki tämä tapahtuu hallitusti kaavoittamalla alueita Kolin kansallispuiston ulkopuolelta.  Luonnonsuojelulliset näkökohdat otetaan kaikessa suunnittelussa huomioon. Lieksan kaupunki ja Juuan kunta ovat hankkeessa aktiivisesti mukana ja kaavoitustyö on jo menossa, Tuhkalainen kertoo.

Kansallispuiston alueella eniten keskustelua herätti viime kesänä parkkipaikkojen vähäisyys, johon tulee tälle vuodelle parannusta.

Teksti: Kimmo Salo