SOK:n pääjohtaja Hannu Krook pitää Pohjois-Karjalan Osuuskauppaa monilla tavoilla arvioituna esimerkillisenä osuuskauppana.
– Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on kaikessa tekemisessään, katsotaanpa asiaa millä mittarilla tahansa, osuuskauppojen kärkijoukossa. PKO:ssa on tuloksellisuus keskiössä, minkä ansiosta on pystytty viemään osuustoiminnallisuus todella pitkälle ja ottamaan ohjenuoraksi toiminen maakunnan hyväksi laajalla rintamalla ja vastuullisesti, Hannu Krook kuvailee.
PKO on jäsenyhteisö, jossa on mukana yhdeksän kymmenestä pohjoiskarjalaisesta kotitaloudesta. Vastaavaan jäsenpeittoon ei mikään muu osuuskauppa ole onnistunut yltämään.
Vahvassa tuloskunnossa olevalla Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla on myös kaupparyhmän paras sijoitetun pääoman tuottoaste. Myös päivittäistavarakaupan markkinaosuus on poikkeuksellisen korkea.
– Luvut kertovat, että on laitettu raha kiertämään ja pidetty erinomaisella tavalla huolta toimipaikkojen kilpailukyvystä ja asiakasomistajien palveluista.
Bomba ja Koli ovat alueen vientituotteita
Hannu Krook on seurannut mielenkiinnolla PKO:n tuloksen ohjaamista muun muassa matkailijoiden palvelujen kehittämiseen. Osuuskauppa on panostanut matkailuun tällä vuosikymmenellä jo huikean summan, yli 62 miljoonaa euroa.
Nurmeksessa viime vuonna toteutettu Break Sokos Hotel Bomban uudistus ja laajennus oli merkittävä piristysruiske Ylä-Karjalan aluetalouteen. Vuoteen 2023 ajoittui myös Break Sokos Hotel Koli Kylän avaaminen. Kaksi vuotta aiemmin toteutettiin puolestaan Original Sokos Hotel Kimmelin uudistus.
– Paikallisessa osuuskaupassa on hyvin oivallettu, että Pohjois-Karjala, erityisesti Bomba ja Koli, ovat vientituotteita. Koko Järvi-Suomen alueen matkailullisen profiilin nostamisen kannalta on tärkeää, että PKO on ottanut matkailun yhdeksi kasvukärjistään, Krook arvioi.
Maakunnallista hyvinvointia rakentamassa
Omiin toimipaikkoihin panostamisen rinnalla PKO:n taloudellinen selkänoja on mahdollistanut mittavat investoinnit laajemmin Pohjois-Karjalan infraan, jopa kohteisiin, jotka eivät kytkeydy suoraan osuuskaupan liiketoimintaan. Hannu Krook mainitsee esimerkkinä Lieksan kaupungin käyttöön PKO:n rahoilla rakennetun liikuntahallin. Myös investoinnit Joensuun Kauppahalliin sekä P-Toriparkkiin ja P-Asemaparkkiin ovat perusteltuja lähinnä maakunnan elinvoiman, ei niinkään liiketoiminnan näkökulmasta.
– Osuuskauppa on ollut avainasemassa useissa pohjoiskarjalaisissa hankkeissa, joilla on merkitystä koko alueelle, sen vetovoimalle, yritystoiminnalle ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnille.
PK Terveydellä toteutettiin osuuskaupan perustehtävää
Pohjois-Karjalassa sijaitsee myös ainoa osuuskaupan omistuksessa oleva yksityinen lääkäriasema, PK Terveys.
– Osuuskauppojen yksi perustehtävä on ollut alusta alkaen korjata markkinaepäkohtia silloin, kun toimijoita on liian vähän, palveluja ei ole saatavilla, eikä hintataso ole kohdallaan. PK Terveys syntyi kymmenkunta vuotta sitten, koska tarjolla ei ollut vaihtoehtoja, Krook tietää.
Oman yhtiön perustamisen taustalla oli tyytymättömyys henkilöstön työterveyshuoltoon. Palveluja ei haluttu ostaa yritykseltä, jonka pääomat valuvat ulkomaille.
Tätä nykyä PK Terveys tarjoaa kohtuuhintaisia lääkäri-, terveys- ja työterveyspalveluja kaikille asiakkaille oman henkilöstön työterveydestä huolehtimisen rinnalla.
– Vastaavaa liiketoimintaa ei ole muissa osuuskaupoissa. Mikäli S-ryhmässä katsotaan tarpeelliseksi edetä tähän suuntaan laajemminkin, löytyy kokemusta ja osaamista valmiina Pohjois-Karjalan suunnalta, pääjohtaja toteaa.
