12 miljoonan kilon loikka kasvismyynnissä: vetoapuna satokausiajattelu

Kurpitsamyynti 13-kertaistui, keltajuuren kauppa kävi 30-kertaisesti ja taateleita myytiin joulun alla liki nelinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan vuoden 2015 aikana hedelmiä ja vihanneksia ostettiin S-ryhmän ruokakaupoista huikeat 12 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.

”Vuonna 2016 haluamme lisätä kierroksia: tavoitteenamme on yhdessä Satokausikalenterin kanssa kasvattaa suomalaisten kasvisintoa niin, että saamme kasvisten kulutuksen kohoamaan ennennäkemättömiin lukemiin. Haastammekin uuden vuoden alkaessa kaikkia suomalaisia tekemään kasvislupauksen eli lisäämään rohkeasti kasvisten käyttöä”, valikoimajohtaja Antti Oksa SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksesta innostaa.

Kansanterveyden näkökulmasta suomalaisilla on vara kasvattaa kasvisten kulutusta.  Pohjoismaisen ministeriöneuvoston vuonna 2012 teettämän tutkimuksen mukaan alle 10 prosenttia suomalaisista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellut viisi annosta päivässä.

”Valtaosa syömistämme kotimaisista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömme myös hedelmiä suppeasti: pääosin sitruksia, banaania ja omenaa.  Nykyisillä tottumuksilla ravitsemussuositusten mukaisen tason saavuttaminen tuskin onnistuu”, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula toteaa.

Tarkoitus ei ole vähentää jo suosittujen kasvisten kulutusta, vaan innostaa suomalaisia käyttämään rohkeasti erilaisia satokausien parhaita tuotteita. Näin kasvisten käyttö monipuolistuu ja kokonaiskulutus kasvaa kuin huomaamatta.

”Olemme omalta osaltamme valmiit tekemään satokausikasvisten ostamisesta ja käytöstä niin helppoa, että kokeilu ei jää ainakaan tiedon, reseptien tai käyttövinkkien puutteesta kiinni”, Antti Oksa lupaa.

Luonnollista halpuuttamista

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein edullisempia kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset.

”Runsas tarjonta vaikuttaa kasvisten hintoihin, eli näkyy lopulta säästönä meidän sesonkia suosivien lompakoissa. Terveellinen ruoka ei ole kallista, kun tietää mitä ostaa,” neuvoo Samuli Karjula.

Kuukauden satokausituotteiden esiin nostaminen S-marketeissa ja Prismoissa on ollut onnenpotku monelle suomalaiselle viljelijälle. Kotimainen päärynä, kurpitsa, savoijinkaali ja keltajuuri ovat esimerkkejä monelle uusista kotimaisista kasviksista, joihin kuluttajat ovat nyt pysyvästi hullaantuneet.

”Esimerkiksi kotimaisten juuresten myynti on kymmenien prosenttien kasvussa ja satokausikonseptin myötä osan kysyntä on moninkertaistunut”, Antti Oksa kertaa.

Satokausiajattelussa ruokavalion perusta rakennetaan kotimaisten kasvisten pohjalle ja siksi vaikkapa juurekset ja kaalit ovat esillä vielä kevättalvella.