Suomalaisen ruoan menestys vaatii parempaa kilpailukykyä ja erikoistumista

Suomalaisen ruoan menestys edellyttää lisää kilpailukykyä, pidemmälle menevää erikoistumista ja entistä vahvempaa yhteistyötä ruokaketjun osapuolten välille, korostaa tänään julkistettu suomalaisen ruoan tulevaisuutta kartoittanut raportti.

Raportin on SOK:n toimeksiannosta tuottanut Aula Research ja sen pohjalle on haastateltu suomalaisia ruokaketjun asiantuntijoita laajasti eri sidosryhmistä. Raportti julkistetaan perjantaina Finlandia-talossa pidettävässä Saman pöydän ääressä -ruokakeskustelussa. SOK:n järjestämä tapahtuma kokoaa yhteen yli 300 ruokaketjun toimijaa ja sitä seuraavaa asiantuntijaa.

– Raportissa haastateltujen asiantuntijoiden puheenvuorot osoittavat, että pärjätäkseen kilpailussa suomalaisen ruokaketjun on oltava tehokas ja kilpailukykyinen. Sen on myös kyettävä jatkuvasti uudistumaan ja tuottamaan entistä korkeampaa lisäarvoa. Pelkällä kotimaisuudella emme pärjää edes Suomessa, puhumattakaan avoimesta globaalista kilpailusta, sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Kilpailulla on ruokaketjua uudistava ja tehostava rooli, sillä vain keskinäisen kilpailun avulla yritykset innovoivat ja luovat uusia menestystarinoita.

– Kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää, jotta suomalainen ruoka pärjäisi entistä paremmin kotimaassa ja maailmalla. Ruokaketjun kaikki osat toimivat globaaleilla markkinoilla, mutta ajattelutapa on edelleen lokaali. Pystymme turvaamaan ruokaketjun jokaisen osan kannattavuuden vain kasvattamalla yhteistä kakkua, kiteyttää tutkimusjohtaja Juha Vekkilä Aula Researchista.

Alan asiantuntijat näkevät suomalaisella ruoalla olevan paljon vahvuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus ovat korkealla tasolla, mutta tuotteidemme markkinoinnissa ja jalostusarvon nostamisessa on vielä tehtävää.

– Jatkossa panostuksia tulisi siirtää entistä vahvemmin ruokainnovaatioihin ja näiden markkinointiin, painottaa Vekkilä.

Asiantuntijat näkevät ruokaketjun osapuolten roolin keskeisenä suomalaisen ruoan menestykselle, ja samalla valtion merkityksen nähdään vähenevän. Myös SOK:n Heikkilä arvioi, että valtion rooli muuttuu tulevaisuudessa entistä enemmän tiukasta sääntelijästä menestyksen mahdollistajaksi ja että vastuu on ennen kaikkea ruokaketjun osapuolilla.

– Me S-ryhmässä haluamme tehdä työtä sen eteen, että suomalainen ruoka ja ruokaketjun osat menestyvät. Haluamme käydä aktiivista ja avointa keskustelua ja haastamme siihen mukaan ruokaketjun kaikki osapuolet tuottajista kuluttajiin, painottaa Heikkilä.

Kokonaisuudessaan keskustelupaperi löytyy osoitteesta:

http://view.sok-julkaisut.fi/publication/sokprisma/ea0e1d053acdaff28323e3095f1854d1

Paperin yhteenveto:

http://view.sok-julkaisut.fi/publication/sokprisma/7e93321e9939f779273d96aa4fe878e4