Mene Etusivulle
Liity asiakasomistajaksi
Mene Etusivulle
26.1.2026
UUTINEN

Yritysten luontojalanjäljen laskentaan avoin työkalu – vauhdittaa luontotyön käynnistämistä

Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset voivat laskea ja pienentää omaa luontojalanjälkeään. S-ryhmän datan pohjalta kehitetty uusi laskentamalli auttaa tunnistamaan suurimmat vaikutusten aiheuttajat ja ohjaamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo elintarvikkeiden saatavuuteen, ja luontojalanjäljen laskenta voi tulevaisuudessa auttaa riskienhallinnassa.
Kuvituskuva
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet luontojalanjäljen laskentamallia S-ryhmän hankinta- ja myyntidatan pohjalta. Tämä antaa näkymän noin neljän miljoonan suomalaisen kulutukseen. Laskentamenetelmän kehitys mahdollistaa aiempaa tarkemman tuotteiden kategorisoinnin ja tulosten vertailtavuuden.”Kannustamme yrityksiä hyödyntämään avoimesti julkaistua tietokantaa ja luontojalanjäljen laskennan opasta sekä aloittamaan luontojalanjäljen huomiointi liiketoiminnassaan. Suomella on nyt ensiluokkainen mahdollisuus ottaa kansainvälisen edelläkävijän rooli luontojalanjäljen laskennassa”, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

S-ryhmän arvoketjulla vaikutusta noin 150 lajin elinkelpoisuuteen

S-ryhmän luontojalanjälki on kaupparyhmän, arvoketjun toimijoiden ja kansalaisten kulutuksen yhteinen tuotos. S-ryhmän luontojalanjälki vuonna 2023 oli 19 000 nanoluontoekvivalenttia (nBDe). Se tarkoittaa, että 0,0019 % maailman lajeista on riskissä hävitä, mikäli haitta jatkuu samanlaisena. Laskennallisesti luku vastaa kasvanutta sukupuuttoriskiä noin 153 lajille. Taustalla on kansainvälisen hallitusten välisen luontopaneelin (IPBES) arvio siitä, että maailmassa on noin kahdeksan miljoonaa lajia. Koko maailmasta arvioidaan tällä hetkellä hävinneen sukupuuttoon noin 2 300 lajia.Suurena ruoan myyjänä S-ryhmän arvoketjun luontojalanjälki muodostuu pääosin ruoasta ja juomasta (76 %). Toiseksi suurin vaikutus tulee polttoaineista (8 %). Elintarvikkeiden luontojalanjälkeä aiheuttivat eniten erilaiset liha- ja maitotuotteet sekä esimerkiksi kahvi ja suklaa. Elintarvikkeiden tuotannon ja niiden tuotantopanosten, kuten rehujen tai lannoitteiden, luontohaitta kohdistui suurimmaksi osaksi Suomen ulkopuolelle (97 %), erityisesti päiväntasaajan ja Välimeren alueille, joilla luonnon monimuotoisuus on keskimäärin suurempaa kuin esimerkiksi Suomessa.”Meillä on yhteinen vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja mukaan tarvitaan niin yrityksiä, päättäjiä kuin asiakkaitammekin. Isoin vaikutus syntyy yhdessä tekemällä. Kannustamme luontotyöhön kumppaneitamme uudistuneen Iso juttu -yhteistyön kautta. Sen tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja yhteisiin kestävyyshaasteisiin”, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Kasvipohjaisuus avainasemassa – nykyisellä tavoitteella elintarvikkeiden luontojalanjälki pienenisi 7 %

S-ryhmä pyrkii pienentämään luontojalanjälkeään esimerkiksi lisäämälläkasvipohjaisten tuotteiden osuutta, suosimalla kotimaisia tuotteita ja kehittämällä vastuullisia hankintaketjuja. Keskeistä on kannustaa myös kohti ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja. Kaupparyhmän tavoitteena on, että myydyistä elintarvikkeista 65 prosenttia on kasvipohjaista vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on noin 60 prosenttia. Kasvipohjaisuustavoitteen saavuttaminen vähentäisi elintarvikkeiden luontojalanjälkeä 7 prosenttia. Esimerkinomaisesti tutkijat tarkastelivat myös mitä tapahtuisi, jos valikoima olisi täysin kasvipohjainen: luontojalanjälki laskisi jopa 33 prosenttia.”Kasvipohjaisten tuotteiden osuuden kasvattaminen pienentää merkittävästi hiili- ja luontojalanjälkeä. Tämä on linjassa myös tiedepohjaisten ravitsemussuositusten kanssa, jotka huomioivat myös ruoan terveellisyyden. Kaupan tarjonnan sekä asiakkaiden kysynnän ohjaamisen välinen tasapainoilu on haastavaa, mutta molempien näkökulmien hyödyntämistä tarvitaan luontojalanjäljen pienentämisessä”, toteaa Sami El Geneidy, yritysten ympäristöjohtamisen tutkija, Jyväskylän yliopistosta.S-ryhmässä pyritään jo nyt helpottamaan kasvipohjaisten tuotteiden valitsemista monin tavoin kuten satokauden kasvisten esillepanoilla sekä kasvisten kulutuksen kasvattamiseen tähtäävien myyntikonseptien, reseptiikan ja erilaisten kampanjoiden keinon. Tavoite vaatii myös uusien keinojen löytämistä, yksityiskohtaisempaa tuotetietoa sekä entistä vahvempaa yhdessä tekemistä elintarvikealan kumppaneiden kanssa.

Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo saatavuuteen – luontojalanjäljen laskenta voi tulevaisuudessa auttaa riskienhallinnassa

Keskeinen osa luontojalanjäljen laskentaa on kansainvälisten tuotantoketjujen rakenteen mallintaminen. Tutkijat osoittivat, että elintarvikkeiden hankinnan korvaaminen luontovaikutusten osalta erityisen herkiltä alueilta luontovaikutuksiltaan keskimääräistä pienemmiltä alueilta voisi pienentää luontojalanjälkeä 12 prosenttia.Ruoantuotanto kärsii ilmastonmuutoksen voimistamista sään ääri-ilmiöistä, kuten tulvista ja rankkasateista tai kuivuusjaksoista. Kuluttajalle tämä on voinut näyttäytyä vaikkapa appelsiinimehun saatavuushaasteina heikon sadon jälkeen. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten keskeisessä hankintamaassa Espanjassa on useita vedenkäytön kannalta kriittisiä alueita. Yritysten yhteisessä vesihankkeessa etsitään ratkaisuja kestävään vedenkäyttöön alueen hedelmä-, marja- ja vihannestuottajien kanssa.Luontojalanjäljen laskenta voisikin tulevaisuudessa auttaa ennakoimaan tuotantoketjussa syntyviin riskeihin. Parempi ymmärrys tuotantoketjujen luontojalanjäljestä ja sen aiheuttamista riskeistä on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

5 vaihetta – näin luontojalanjälki lasketaan yrityksissä

Hankkeessa kehitetty BIOVALENT-tietokanta ja luontojalanjäljen laskennan opas tarjoavat konkreettiset välineet oman luontojalanjäljen arviointiin ja pienentämiseen kaikille yrityksille ja organisaatioille, Suomessa ja maailmalla. S-ryhmän luontojalanjäljen laskenta toimii oppaassa esimerkkinä.Vaihe 1: Päätä, mitä luontojalanjäljen laskentaan sisällytetään Vaihe 2: Kerää aineisto organisaation kulutuksesta Vaihe 3: Luokittele kulutustiedot ja hae luontohaittakertoimet BIOVALENT-tietokannasta Vaihe 4: Laske luontojalanjälki Vaihe 5: Tulkitse luontojalanjälkeäMenetelmä tarkentuu ja sitä kehitetään yhä mm. tarkemman tuotekohtaisen luontojalanjäljen osalta.Mallin kehitystä ovat rahoittaneet S-ryhmä, tulevaisuustalo Sitra, strategisen tutkimuksen neuvosto/Strategic Research Council at the Academy of Finland hankkeessa BOOST for biodiversity offsets. BIOVALENT-tietokannan kehitystyötä on lisäksi rahoittanut Ecobio Oy.Liitteet ja linkit: BIOVALENT - luontojalanjälki-tietokanta https://oscsolutions.cc.jyu.fi/wisdom/biovalent/S-ryhmän luontojalanjälki (JYU Reports) https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_108174Opas organisaatioiden luontojalanjäljen laskentaan https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_108178 Kuva: Aleksi Poutanen

KATEGORIAT

  • S-ryhmä
  • Vastuullisuus
  • Ympäristömme

Sinua saattaisi kiinnostaa