Happoradion Aki Tykki: Ei ole häpeä olla Joensuusta


01.07.2021

Seuraa hyviä uutisia Happoradion ystäville. 20 vuoden ikään varttunut bändi aloittaa syksyllä Suomen kattavan konserttisalikiertueen. Silloin julkaistaan yhtyeen uusin, järjestyksessään 8. albumi nimeltään Majakka. Samanniminen kiertue valloittaa Joensuun Carelia-salin perjantaina 1. lokakuuta.

Mutta jo sitä ennen Joensuussa tapahtuu. Mitä, sitä yhtyeen keulakuva, säveltäjä, sanoittaja ja solisti Aki Tykki ei tätä juttua tehtäessä suostu paljastamaan, projekti kun on vielä viime silausta vailla. Jotain mielenkiintoista Tykin vanhassa kotikaupungissa kuitenkin on vireillä. Kannattaa siis pysyä kuulolla.

Espoolaistunut Tykki palaa aina mielellään Pohjois-Karjalaan. Se tuntuu kodilta edelleen. Ja asuuhan myös äiti vielä Joensuussa.

–  Toki kaupunki on muuttunut ihan älyttömästi – ja parempaan suuntaan. Kun sitä kiertää työkseen Suomea, näitä keskisuuria kaupunkeja etenkään ei oikein erota toisistaan. Joensuu on poikkeus. Sen keskusta valtavine aukioineen on upea.

Mitä tapahtui Kimmelin takapihalla?

Kasvojaan kaupunki on pessyt myös sen jälkeen, kun Happoradion musavideo biisiin ”Puhu äänellä, jonka kuulen” kuvattiin vuonna 2008. Siinä Tykki vaeltaa pitkin synnyinkaupunkinsa katuja tavaramerkikseen muodostunut pipo päässään ja katsoo vakavana suoraan kameraan. Kaunis, melankolinen biisi osui suoraan monen ikäisten suomalaisten sydämiin.

Videon keikkakohtaukset on kuvattu Joensuun ykköshotellin Kimmelin legendaarisessa Moritz-yökerhossa. Meininki on juuri niin mahtavaa kuin suosionsa huipulle nousseen bändin konsertissa vain voi olla.

–  Kimmel on mulle tuttu paikka. Siellä olemme esiintyneet monta kertaa. Kerran kavereiden kanssa ihmettelimme, mitä ihmeen rupufestaria tuonne hotellin takapihalle pystytetään, Tykki muistelee.

Tuosta vaatimattomasta alusta käynnistyi Osuuskaupparock, OKR, jossa Happoradio sitten veti keikan vuonna 2018 täydelle jättiteltalle.

–  Meininki oli aivan älytön. OKR on kuin varkain kasvanut Joensuun toiseksi merkittäväksi rockfestariksi. Niin se kuin Ilosaarirock ovat käsittääkseni aina loppuunmyytyjä.

Ilosaaressa Aki Tykki kertoo käyneensä aina, kun mahdollista, vuodesta 1990 alkaen oli bändillä siellä keikka tai ei.

Perustetaanko bändi vai hypätäänkö mäkeä?

Elämä on usein sattuman kauppaa. Niin myös Aki Tykin kohdalla, kun hän 12-vuotiaana Joensuun Musiikkiopiston pääsykokeissa joutui valitsemaan klassisen musiikin ja pop– jazz-linjan välillä.

–  En oikein edes tiennyt, mitä se pop– jazz tarkoittaa, mutta hätäpäissäni valitsin sen. Näin syntyi loppuelämää viitoittava iso päätös.

Musiikillisia esikuvia nuorukaisella oli monia, mutta läheisimmiksi niistä tulivat Alangon veljekset.

–  Vaikkei yksi mies sotaa ratkaise, kyllä Ismo Alangon merkitys siinä, että Joensuusta on tullut rockmusiikin keidas Suomessa, on todella iso. Samaa voi sanoa hänen pikkuveljestään Ilkasta, jonka kanssa kävin samaa koulua. He olivat minulle eläviä todisteita siitä, että tästäkin kaupungista voi ponnistaa pitkälle.

Tykin mielestä on vaikea sanoa, miksi juuri Joensuusta tai vaikkapa Porista on kehittynyt merkittäviä popmusiikkikaupunkeja, mutta esimerkiksi samankokoisesta Jyväskylästä ei.

–  Joensuussa on tietysti tuo Ilosaarirock ja Joensuun Popmuusikot ry, joka on toiminut vahvasti jo 1970-luvun alusta. Kiitosta on annettava myös kaupungille, joka järjesti monille aloittelijoille, myös meidän Sydänyö-bändille, treenikämpät. Vireällä musiikkiopistolla on silläkin iso merkitys. Monista eri syistä tänne vain on syntynyt sellainen kulttuuri, että perustetaan bändejä. Jossain muualla hypätään mäkeä.

Tuleeko Aki Tykistä paluumuuttaja?

Parikymppisenä Aki Tykki teki saman kuin moni muu ikäisensä aikoinaan. Pakkasi koulun jälkeen laukkunsa ja suuntasi Helsinkiin opiskelemaan.

–  Mietimme kavereiden kanssa, että eihän täällä ole oikein mitään syytä, miksi jäädä. Kehtaako edes sanoa, mistä on lähtöisin. Tänä päivänä ajattelen toisin. Olen joskus jopa leikitellyt ajatuksella paluumuutosta, mutta juuri nyt musan tekeminen pitää tiukasti pääkaupunkiseudulla. Ehkä sitten eläkepäivinä…

Millaiset asiat voisivat saada nuoret jäämään Pohjois-Karjalaan?

–  Ensin pitää olla mahdollisuus jäädä. Itä-Suomen yliopisto ja monet muut jatkokoulutuspaikat ovat tällaisia mahdollistajia. Sitten pitää tietysti olla työpaikkoja ja niiden tarjoajia. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on yksi tällainen. Huomasin, että sillä peräti 1 500 ihmistä palkkalistoillaan, Tykki pohdiskelee.

–  Mutta ehkä tärkeimpänä pidän sellaista asiaa kuin vireä meininki. Pitää olla ravintoloita, keikkapaikkoja, tapahtumia, elokuvia, urheilupaikkoja ja kuntosaleja sekä muuta hengen ja ruumiin ravintoa. Ja tietysti hyvät peruspalvelut. Tätä kaikkea Joensuusta nykyisin löytyy.

Kaikkien näiden Tykin mainitsemien palveluiden tuottamisessa Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla on koko maakunnassa merkittävä rooli.

Aki Tykki haluaa jutun välityksellä lähettää terveisiä kaikille Happoradion faneille Pohjois-Karjalassa. Korona on pian selätetty ja ihmisillä on valtavasti patoutunutta tarvetta päästä olemaan yhdessä ja pitämään hauskaa hyvän musan tahdissa.

–  Toivottavasti te siellä ette ole unohtaneet meitä, me emme ole unohtaneet teitä!

Teksti: Kimmo Salo ja Pälvi Salo