Aluevaikuttavuusselvityksen mukaan PKO:n toiminnasta merkittäviä hyötyjä alueen eri toimijoille: PKO:n välillinen työllisyysvaikutus 3 298 henkilötyövuotta!

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2025 mukaan yritykset ovat keskeisessä roolissa maakunnan elinvoiman vahvistajana. Maakuntaohjelman toteuttamisella parannetaan maakunnan yritysten mahdollisuuksia lisätä työpaikkoja eli pyritään siihen, että työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) halusi havainnollistaa yritystoiminnan vaikutuksia aluetaloudelle, ja tilasi alueellisen vaikuttavuuden selvityksen omasta toiminnastaan Karelia-ammattikorkeakoululta. Tarkastelujaksona olivat vuodet 2018–2022, ja alueellisen vaikuttavuuden näkökulmiksi on valittu erityisesti taloudelliset ja työllisyysvaikutukset.

Välittömät tulovaikutukset 637 miljoonaa euroa

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan alueellinen vaikuttavuus -selvityksen mukaan PKO on maakunnan suurin yksityinen työnantaja (1 603 hlö/2022). PKO:n viiden vuoden (2018–2022) liikevaihto oli yhteensä 2,04 miljardia euroa, ostot noin 1,46 miljardia ja henkilöstökulut noin 235 miljoonaa euroa. Selvityksen tehnyt Karelia AMK:n liiketalouden lehtori Teppo Tarnanen sanoo, että yrityksen toiminnan suorat eli välittömät vaikutukset on yleensä helppo hahmottaa:

– Välittömät tulovaikutukset syntyvät esimerkiksi siitä, kun yritys ostaa toisilta toimijoilta tuotteita tai maksaa työntekijöille palkkoja. 2018–2022 PKO:n toiminnan välittömän Pohjois-Karjalaan kohdistuvan tulovaikutuksen keskiarvo oli 127 miljoonaa euroa vuodessa. Viiden vuoden välittömien tulovaikutusten summa oli 637 miljoonaa euroa. Välittömästä tulovaikutuksesta tavara- ja palveluhankintojen sekä investointien osuus oli keskimäärin noin 57 prosenttia, palkkojen osuus noin 22 prosenttia, omistajahyötyjen (bonukset, osuusmaksun korko, ylijäämän palautus) osuus noin 17 prosenttia ja kuntien saamien verotulojen (palkkojen ennakonpidätykset, PKO:n maksama yhteisötulovero) osuus on noin 5 prosenttia, Tarnanen erittelee.

Toiminnan vaikutukset miljardiluokassa

Välittömien vaikutusten lisäksi on selvitetty myös välillisiä eli kerrannaisvaikutuksia maakunnan yritysten ja kuntien tuloihin sekä työllisyyteen. PKO:n välillinen tulovaikutus Pohjois-Karjalan maakunnassa vuonna 2022 oli noin 66 miljoonaa euroa. Vuosien 2018–2022 välillisen tulovaikutuksen keskiarvo oli noin 56 miljoonaa euroa vuodessa ja viiden vuoden välillisten tulovaikutusten summa oli 281 miljoonaa euroa. Tuolla summalla on työllistetty merkittävä määrä pohjoiskarjalaisia. PKO:n välillinen työllisyysvaikutus Pohjois-Karjalassa oli vuosina 2018–2022 keskimäärin noin 660 henkilötyövuotta ja koko viiden vuoden jaksona yhteensä noin 3 298 henkilötyövuotta.

Välillinen tulovaikutus syntyy neljästä eri tekijästä:
– PKO:lle tavaroita- ja palveluita toimittavat pohjoiskarjalaiset yritykset ostavat itse tavaraa/palveluita muilta maakunnassa sijaitsevilta yrityksiltä, mikä puolestaan työllistää näitä yrityksiä
–  PKO:n henkilökunnan ostovoiman aikaansaamaa liikevaihtoa maakunnan muissa yrityksissä kun PKOlaiset ostavat tuotteita ja palveluja toisilta toimijoilta
– PKO:n omistajille maksettujen Bonusten, osuusmaksun korkojen ja ylijäämänpalautusten käytön aikaansaamaa liikevaihtoa maakunnan yrityksissä kun näillä euroilla ostetaan tuotteita ja palveluja
– liikevaihdon kasvua, joka syntyy siitä, että maakunnassa sijaitsevat kunnat ostavat saamillaan verotuloilla (kuntien laskennallinen osuus PKO:n maksamien palkkojen veroista ja PKO:n yhteisötuloverosta) tavaraa / palveluita maakunnassa sijaitsevilta yrityksiltä.

Kun lasketaan PKO:n välittömät ja välilliset tulovaikutukset 2018–2022 Pohjois-Karjalan maakunnassa, ollaan miljardiluokassa: välittömät ja välilliset tulovaikutukset olivat 918 miljoonaa euroa.

– PKO:lla on huikean suuri välitön ja kerrannaisvaikutusten kautta tuleva välillinen taloudellinen vaikutus maakuntaan. Selvityksen mukaisesti yritys tuo suurtyöllistäjänä toimeentuloa laajalle joukolle. Toiminnalla on myös monia muita vaikutuksia talouteen esimerkiksi rakennusfirmoille uusinvestointien sekä vaikkapa huolto- ja siivousfirmoille jatkuvan kunnossapidon kautta. Vastuullisuutta osoittaa myös toiminta maakunnassa tuotettujen tuotteiden testialustana ja referenssikohteena laajemmille maakunnan ulkopuolisille markkinoille.  Verojalanjälki alueelle yhteisöverojen ja henkilöstön maksamien verojen kautta on mittava. Tämä selvitys avaa kouriintuntuvasti sen kokonaisuuden, miten usein eri tavoin yritystoiminta ylipäätään säteilee taloudellista hyvinvointia omalle alueelleen, kommentoi Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.

Kontiolahtelaisen JokiClean Oy:n yrittäjä Jani Vuomajoki kuvaa käytännön kautta välillistä työllistämistä.

– Perustin JokiClean Oy:n 2017 ja tarkoituksena on tuottaa laadukkaita siivouspalveluita yrityksille. Aluksi yritys työllisti vain minut. Aivan toimintamme alkuvaiheessa voitimme PKO:n Kanavarannan kiinteistön siivouspalvelun kilpailutuksen. Se oli ja on edelleen merkittävä asia meidän yritystoiminnassamme. Kun PKO:n kaltainen toimija on referenssinä, sillä todellakin on vaikutusta. Se osoittaa, että iso toimija luottaa yritykseemme ja on tyytyväinen palveluumme. PKO:n investointien myötä yhteistyömme on laajentunut ja hoidamme nykyään myös Toriparkin, P-Asemaparkin sekä Kauppahalli Joensuun siivouksen. Kuuden vuoden aikana JokiClean Oy on kasvanut yhden miehen yrityksestä 8 henkilöä työllistäväksi yritykseksi, jolla on 35 yritysasiakasta ja moninkertaisesti siivottavia kohteita, kertoo Vuomajoki.

– Selvitys antoi meille itsellemmekin paljon uutta tietoa toimintamme välittömistä ja välillisistä vaikutuksista. Vain liiketoiminnallisesti kannattava yritys voi kehittää toimintaansa. Se vahvistaa myönteisen kehityksen kierrettä kun toiminnan kehittyessä tuloja ja työpaikkoja tulee myös yhteistyökumppaniyrityksiin. PKO toimii myös tulevina vuosina missionsa mukaisesti eli tekee Pohjois-Karjalasta entistä parempaa paikkaa elää. Näin maakunnassa hyödytään monin tavoin sekä välittömästi että välillisesti PKO:n toiminnasta myös tulevaisuudessa, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä Kivelä sanoo.

PKO:n oman toiminnan kehitystä 2018–2022 kuvaavat seuraavat luvut. Verollinen myynti on kasvanut 417,3 miljoonasta eurosta 584,6 miljoonaan euroon. Kasvua on 167,3 miljoonaa euroa/40 prosenttia. Samassa ajassa henkilöstön määrä on kasvanut 1 260:stä 1 603 henkilöön (+343 henkilöä/27%).

– On hyvä huomioida, että PKO:n toiminnan vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty omassa maakunnassa tapahtuviin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Samojen mekanismien kautta kuin Pohjois-Karjalassa, PKO:n toiminnalla on huomattavia välittömiä ja välillisiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia myös muualla Suomessa. Nämä vaikutukset on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle, Tarnanen muistuttaa.

 

Lue Pohjois-Karjalan Osuuskaupan alueellinen vaikuttavuus -selvitys täältä: PKO aluevaikuttavuusselvitys 2018-2022

Read more about: Regional effects of the Northern Karelia Cooperative Society

Lisätietoja:

PKO, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä, p. 010 762 2034, petri.vaha@sok.fi
Karelia AMK, lehtori, Teppo Tarnanen, p. 050 3543 474