Henkilöstörahasto on PKO:ssa nykyaikainen tapa palkita koko henkilökuntaa

Henkilöstörahastojen perustaminen Suomessa tuli mahdolliseksi jo vuonna 1990. Pitkään ne elivät hiljaiseloa, kunnes vuonna 2011 toteutunut lakimuutos teki niistä jälleen houkuttelevia.

– Palkkioiden rahastointi on henkilökunnalle kannattava ja verotehokas tapa saada lisätuloja. Rahastoimalla palkkionsa henkilö saa keskimäärin yli 50 % suuremman palkkion verojen jälkeen kuin olemalla rahastoimatta. Tässä ei ole vielä huomioitu mahdollista rahaston sijoitustoiminnan tuottoa, toimialajohtaja Lasse Mäkinen Evli Alexander Incentives Oy:stä kertoo.

Evli Alexander Incentives on toiminut yhteistyökumppanina PKO:n rahaston perustamisessa, ja se myös hoitaa rahaston hallinnointia.

– Olemme viestineet henkilökunnalle aktiivisesti rahastointimahdollisuudesta ja ilahduttavan moni PKOlainen hyödyntää henkilöstörahaston tarjoamia mahdollisuuksia. Henkilö saa itse vapaasti valita sijoittaako saamansa voitto- ja suoritepalkkiot rahastoon vai haluaako maksun suoraan palkkatilille. Jokaisella vähintään kuusi kuukautta työsuhteessa olleella on kuitenkin mahdollisuus sijoittaa henkilöstörahastoon ja hyötyä siitä välittömästi, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä toteaa.

 

Koko henkilöstö palkitsemisjärjestelmän piirissä

PKO:ssa koko henkilöstö, esihenkilöt ja kaikki työntekijät, on palkitsemisjärjestelmän piirissä eli heille maksetaan voitto- ja suoritepalkkioita hyvin tehdystä työstä. Silloin kun henkilö päättää siirtää saamansa palkkiot rahastoon, työnantaja kasvattaa summaa automaattisesti 20 prosentilla.

Esimerkiksi, jos työntekijä siirtää rahastoon PKO:n maksamia voitto- ja suoritepalkkioita yhteensä 1 000 euroa, osuuskauppa maksaa siihen päälle 20 % eli rahastoitava summa nousee 1 200 euroon. Rahastonostoista 20 % on verovapaata ja loppuosa verotetaan ansiotulona. Sen sijaan, jos palkkiot maksetaan suoraan palkkatilille, niistä pidätetään normaaliin tapaan ansiotulovero ja palkan sivukulut.

Yritykselle henkilöstörahasto on kustannustehokas tapa palkita omaa henkilökuntaansa. Palkitsemiseen käytettävä rahamäärä voidaan antaa kokonaisuudessaan henkilöstön eduksi, koska siitä ei tarvitse maksaa työnantajan sivukuluja.

Vuosittain rahastoja perustetaan Suomessa noin 50 yritykseen, ja yhteensä niitä on nyt perustettu 460. Rahastojen piirissä on noin 150 000 henkilöä hyvin erikokoisissa ja eri toimialoilla toimivissa yrityksissä. Pohjois-Karjalassa on PKO:n lisäksi vain muutamia muita henkilöstörahastoa käyttäviä yrityksiä.

– Toivottavasti tämä käytäntö yleistyy, sillä näemme tämän erinomaisena tapana myös henkilökunnan pitkäaikaiseen sitouttamiseen. Meillä rahasto perustettiin hyvässä yhteisymmärryksessä henkilöstön edustajien kanssa. Se on kiistatta kustannustehokkain tapa rahamuotoisten palkkioiden maksamiseen ja vastaanottamiseen, henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen sanoo.

Rahastoa on voinut käyttää vuodesta 2022 lähtien ja PKO:n maksamia voitto- ja suoritepalkkioita on rahastoinut tähän mennessä noin 140 henkilöä. Tyypillisin rahastoitava summa on 500-1000 euroa.

Yksi ensimmäisten joukossa henkilöstörahastoon voitto- ja suoritepalkkionsa sijoittaneista on S-market Liperissä myyjänä työskentelevä Johanna Nevalainen.

– Olen joskus ajatellut sijoittajaksi ryhtymistä, mutta vasta nyt kun työnantaja teki sen näin helpoksi, lähdin heti mukaan. Minulla on nyt ”eläkesalkku” muhimassa, vaikka toki tiedän, että rahastosta voi tiukan paikan tullen nostaa koska tahansa, hän toteaa.

Valokuva: Yksi ensimmäisten joukossa henkilöstörahastoon voitto- ja suoritepalkkionsa sijoittaneista on S-market Liperissä myyjänä työskentelevä Johanna Nevalainen.