Pidätkö tärkeänä sitä, että kotimainen ja alueellinen päästökompensaatio voidaan mahdollistaa?

25.10.2021

Mitä sinä haluaisit kysyä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta ilmastoasioissa?
Kysymys: miten Suomen hallitus voisi mahdollistaa kotimaisen ja sitä kautta maakuntien elinvoimaa lisäävän päästökompensaation?

Ministeri Mikkonen toivoi kysymyksiä facebookissa, ja kysymyksiin on tarkoitus vastata 25.10. Joensuussa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Kysymme asiaa mielipidekirjoituksen lisäksi myös facebookissa. Ministerille ja hallitukselle kysymys on osoitettu siksi, että heillä on mahdollisuus edistää asioita.

Elokuussa julkaistu IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin arviointiraportti oli vakava varoitus ilmastokriisin etenemisestä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen on kuitenkin yhä mahdollinen.  IPCC korosti, että ilmastotyössä päästöjen vähentämisen lisäksi keskeistä on hiilensidonta, eli suomeksi sanottuna hiilen poistaminen ilmasta.  Myös päästökompensaatiot ovat tärkeässä roolissa. Päästökompensointi tarkoittaa, että aiheutettu ilmastohaitta pyritään kumoamaan hyvittämällä tai vähentämällä omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) tavoin moni muukin suomalaisyritys haluaisi hyödyntää hiilipäästöjensä vähennysten jatkeeksi erityisesti kotimaisia ja ennen kaikkea alueellisia kompensaatiohankkeita. Tämä on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta.

Tuoreet selvitykset peräänkuuluttavat pelisääntöjen luomista, jotta suomalaisten kompensaatiohankkeiden laatu ja ilmastovaikutukset voidaan luotettavasti todentaa. Suurin este laadukkaalle kotimaiselle ja alueelliselle kompensaatiotoiminnalle on niin sanottu kaksoislaskenta. Esimerkiksi puiden istuttaminen Suomessa on ilmastoteko, mutta sellainen, josta aiheutuvat ilmastohyödyt Suomen valtio laskee omaksi hyväkseen pyrkiessään täyttämään kansainvälisiä ilmastovelvoitteitaan. Siksi suomalaiset yritykset eivät voi kovin uskottavasti kompensoida omia päästöjään Suomessa toteutettavilla toimilla. Näin katoaa kotimaisilta hankkeilta iso rahoituspotentiaali sekä maa- ja metsätaloudesta yksi uusi tulovirta.

Kaksoislaskennan ongelman ratkaisemista helpottaisi, jos Suomi perustaisi ympäristöministeriönkin ehdottaman rekisterin. Siihen kirjattaisiin viranomaisten hyväksymistä vapaaehtoisista toimista syntyvä aidosti lisäinen hiilensidonta tai päästövähennys. Suomalainen kompensaatiomarkkina voi synnyttää aitoja ilmastovaikutuksia vain, jos sen tuottamat ilmastovaikutukset lasketaan ainoastaan kerran.

Tarvitaan poliittista tahtoa kaksoislaskennan ratkaisemiseksi.
Uskooko ministeri Mikkonen, että hallitukselta löytyy tätä tahtoa?

 

Juha Kivelä

toimitusjohtaja, PKO

Senja Forsman

vastuullisuuspäällikkö, SOK