Ruokakaupasta ei ruokaa mene haaskuuseen

Suomalaisissa ruokakaupoissa, niin myös PKO:ssa, hävikki on pienentynyt vuosi vuodelta.

Ruokakaupat ovat päässeet hävikintorjunnassa hämmästyttäviin tuloksiin. Aluepäällikkö Mika Tukiainen kertoo, että PKO:ssa jokaiselle marketyksikölle on määritelty hävikkitavoite. Sen mukaan keskimääräisesti alle 1,5 % on hyvä taso, kun hävikkiä suhteutetaan liikevaihtoon.

Hävikistä on saatavissa kattavasti dataa niin viikko- kuin päivätasoisista raporteista. Poikkeamiin puututaan välittömästi.

Aktiivinen reagointi esimerkiksi uudelleen hinnoittelemalla on tärkeää, Mika sanoo ja korostaa, että vaikka taustajärjestelmät edesauttavat huomattavasti toiminnan suunnittelua, on henkilökunnan rooli hävikintorjunnassa kuitenkin ratkaiseva.

– Esimerkiksi automaattista tilausjärjestelmää, joka toimii toteutuneiden myyntien ja laadittujen myyntiennusteiden pohjalta, täytyy koko ajan valvoa ja päivittää. Saldotiedot tilausjärjestelmässä on pidettävä ajan tasalla. Samoin on huomioitava äkilliset muutokset olosuhteissa, esimerkiksi säätilassa.

– Paras tae sille, että ruokahävikki on mahdollisimman pientä, ovat tietysti haluttavat ja edullisesti hinnoitellut tuotteet. Tämän jälkeen kaikki lähtee siitä, että osaamme arvioida menekkiä ja siten tilata tuotteita oikeat määrät. Pyrimme tuotteiden optimaaliseen kiertoon eli siihen, että hävikki on mahdollisimman pientä mutta samanaikaisesti tuotteiden saatavuus on aina kunnossa.

Mika kertoo, että PKO:n marketyksikössä hävikintorjunta on keskeinen asia jo perehdytyksessä.

– Korostamme, kuinka tärkeästä mielikuvatekijästä on kysymys sekä miten iso merkitys onnistuneella hävikintorjunnalla on aina tuloslaskelman viimeiselle riville saakka.

 

Punalaputus on fiksu ekoteko

Entä jos myymälässä kaikesta huolimatta näyttää siltä, että tuotteita jää myymättä? Kuinka silloin toimitaan?

–  Varmasti lähes jokainen on törmännyt PKO:n marketeissa punalaputettuihin tuotteisiin, joista on luvassa reilu – joko 30 tai 60 prosentin – alennus. Ne ovat täysin ehtaa tavaraa, vaikka niissä parasta ennen -merkintä tai viimeinen käyttöpäivämäärä onkin jo lähellä. Nämä tuotteet häviävät hyllyistä nopeasti, Mika kertoo.

Punalaputetut tuotteet ovat olleet menestys koko valtakunnassa. Niiden ostaminen mielletään tänä päivänä fiksuksi ekoteoksi.

– Toki ne ovat myös merkittävä apu, jos taloudessa sattuu olemaan tiukkaa. Ruoan hinnan nousun myötä punalaputettujen tuotteiden suosio on entisestään kasvanut, Mika toteaa.

 

Ruoka-apua tuhansille

Syömäkelpoiset, mutta vaikkapa kolhiintuneet hedelmät ja vihannekset, PKO:n myymälöissä kerätään omiin ”päivän pelastus” -laareihin, joista ne myydään alennuksella.

Eniten hävikkiä ruokakaupassa uhkaa syntyä tuoretuotteissa, kuten lihassa, kalassa, leivässä, hedelmissä ja vihanneksissa. Punalaputetuista tuoteryhmistä myydäänkin euromääräisesti eniten lyhyen säilyvyysajan tuotteita, kuten pakattua lihaa ja kalaa, maitotaloustuotteita sekä leipomotuotteita.

– Teollisissa elintarvikkeissa hävikki on erittäin pientä, ja kaatopaikalle meiltä ei lähde ruokaa lainkaan.

PKO antaa syömäkelpoista ruokaa myös hyväntekeväisyyteen yhteistyökumppaneidensa avulla. Vuosittain ruoka-avun piirissä on yli 5 500 pohjoiskarjalaista kotitaloutta.