Liikunta on vähän niin kuin syöminen. Varastoon ei voi liikkua eikä syödä, vaan liikkua pitää päivittäin.
Ajokortissa näkyvä ikä ei kerro koko totuutta ihmisen iästä. Terveydellisesti merkitsevää onkin ihmisen kehon ikä. Urho Kekkonen sen jo kiteytti: Me vanhenemme, koska lakkaamme liikkumasta.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, vaikkei olisi aiemmin harrastanut mitään liikuntalajia. Säännölliseksi liikkuminen muuttuu vasta, kun on löytynyt mukava liikuntalaji.
Ihmiset ovat myös erilaisia liikkujia, kaikilla sama treenaaminen ei tuo tulosta yhtä hyvin. Peukalosääntö on silti kaikille sama: monipuolinen ja säännöllinen liikunta.
Sosiaalinen paine auttaa
Liikunta onnistuu sitä varmemmin, mitä paremmin se on suunniteltu. Ruuan jälkeen on hyvä pitää kahden tunnin tauko ennen liikkumista.
Jos heti töiden jälkeen menee jumppaan, kannattaa muutamaa tuntia aikaisemmin syödä hyvä välipala: rahka, jogurtti, hedelmä, energiapatukka, pirtelö, energiajuoma.
Myös sosiaalinen paine auttaa pitämään tavoitteet. Porukalla voi olla yhteinen tavoite, mies ja vaimo voivat toimia leikkimielisesti toistensa valmentajina tai lenkille voi lähteä kaverin kanssa.
Askelmittari näyttää missä mennään
Askelmittarin avulla saa selville, tuoko arkiliikkuminen päivässä riittävän määrän askelia. Suositeltava määrä päivässä on 9 000 askelta. Ihanteellisen määrän eli 13 000 askelta saavuttaa reilun tunnin mittaisella lenkillä.
Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys pohjautuu kestävyyskuntoon. Hyvä kestävyyskunto parantaa myös rasvaprofiilia. Kestävyyskunnon kohottamiseen riittää reipas kävely ja pyöräily yhteensä kahden ja puolen tunnin ajan jaettuna usealle päivälle viikossa.
Aluksi kävelijällä paranee elimistön hapenkäyttö: hengitystiheys, sydämen syke, lihasten verivirtaus ja verenpaine. Kun harrastusta jatkaa, se alkaa vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja rasva-aineenvaihduntaan. Lopulta kohenee mieliala ja vireystila. Kun leposyke alenee, kone kestää pidempään.
Vaikutusta mieleen ja uneen
Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky vaikuttavat mieleen ja unen laatuun. Tuki- ja liikuntaelimistön treenaamiseen hyviä lajeja ovat kuntosaliharjoittelu, kotivoimistelu ja kuntopiiri.
Motorinen kunto on tasapainoa, koordinaatiota, ketteryyttä sekä asennon ja liikkeiden hallintaa. Jos lihakset eivät tue selkärankaa yhteistyössä, työikäinen saa selkävaivoja ja iäkkäälle tulee epävarmuutta liikkumiseen.
Tanssi, maastokävely ja -hiihto, jooga, pilates ja kuntojumppa parantavat motorista kuntoa. Tasapainoa voi parantaa myös pienellä harjoittelulla vaikkapa seisomalla yhdellä jalalla tiskatessa.
UKK-instituutin sivuilta löytyy
Lähde:
Terveystieteen maisteri Johanna Taruman esitys Terveysliikuntasuositukset 18–64-vuotiaille Hyvinkään opistossa 31.1.2013.
