– Pohjois-Karjalan suuri vahvuus on yhteistyössä. Täällä kaikki pelaavat samaan maaliin: julkisyhteisöt, kuten kunnat, yritykset sekä laaja järjestökenttä. Maakunta on vaikuttajana kokoaan suurempi, kun puhumme yhdellä äänellä.

Näin arvioi maakuntajohtaja Markus Hirvonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Merkittävin asia hänen työpöydällään juuri nyt on aluerahoitus, jota Suomi saa EU:n rakennerahastosta. Kuinka tämä yli kahden miljardin potti meillä sisäisesti jaetaan ja kuinka hyvin Pohjois-Karjala onnistuu pitämään puolensa?

– Kyse on siitä, tehdäänkö asiat oikein vai annetaanko rahaa sille, joka huutaa kovimmin. Jos toimitaan oikein, alueiden erot esimerkiksi työllisyydessä ja sosioekonomisessa asemassa otetaan huomioon. Vai muutetaanko tätä EU:n määrittelemää perusperiaatetta jostain syystä jollain tavoin, hän pohtii.

Hirvosen mukaan Pohjois-Karjala on toistaiseksi onnistunut ajamaan etujaan hyvin, onhan sillä muun muassa vahvoja ja vaikutusvaltaisia kansanedustajia. Maakuntaliitto puolestaan on saanut paljon kiitosta ratkaisukeskeisyydestään.

– Kun esitämme näkemyksiämme esimerkiksi ministeriöille tai EU:n päätöksentekoelimille, emme tyydy valittamaan, vaan rakennamme aina myös ratkaisumallin kuhunkin ongelmaan, Hirvonen toteaa.

Paras paikka kaikille

Pohjois-Karjalan kehittäminen paremmaksi paikaksi kaikille on maakuntaliiton missio. Tavoitteitaan se edistää alueellisten maakuntaohjelmien, aluekaavoituksen ja yleisen edunvalvonnan keinoin.

Missio kuulostaa kovasti tutulta Pohjois-Karjalan Osuuskaupan hyvin tuntevien korvissa. Sama on suuri päämäärä sielläkin.

Markus Hirvonen toteaa, että elinkeinoelämällä on jopa ratkaiseva rooli aluekehityksen toteuttamisessa.

– On hienoa, että meillä on vetureina suuria maakuntatasoisia ja jopa kansainvälisiä yrityksiä. Ne investoivat maakuntaan, synnyttävät yrittäjyyttä ja luovat työpaikkoja. Yritysten joukossa PKO on ollut erinomainen aluekehittäjä. Sillä on ollut uskallusta ja se luo uskoa siihen, että täällä kannattaa asua, opiskella, yrittää ja tehdä töitä.

Yhteinen tahtotila matkailun kehittämiseksi

Hirvonen nostaa esimerkiksi PKO:n panostukset matkailuun, uusimpina niistä Kolin ja Bomban alueen kehittämisen sekä hotelli Kimmelin mittavan uudistuksen.

– Matkailu on viime vuosina ollut kovassa nosteessa, ja siitä on tulossa yksi alueemme hyvinvoinnin kivijaloista. Parannettavaa kuitenkin riittää. Maakunnan näkökulmasta toivoisin, että yhteistyötä alalla toimivien lukuisten yritysten kesken voitaisiin tiivistää.

– Kunnille täytyy antaa tunnustusta. Ne ovat erittäin ketteriä maankäytössään ja kaavoittamisessaan. Täällä ei yksikään kehityshanke juutu kunnalliseen päätöksentekoon.

Maakuntaliitto ohjaa kuntien kaavoittamista maakuntakaavojen avulla. Lähtökohtia ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tasapuolisuus.

–  Kun maakuntakaavoja laaditaan, katseemme on parinkymmenen vuoden päässä. Kuuntelemme kuntien toiveita erittäin tarkkaan, ja koko prosessille on ominaista avoimuus ja läpinäkyvyys. Kun liiketoiminnalle luodaan edellytyksiä kaavoituksen avulla, keskusteluja käydään kymmenien eri kumppanien kanssa, oli sitten kysymys kauppapaikasta tai vaikka kaivostoiminnasta, Hirvonen toteaa.

Hän painottaa, että viime kädessä kaikki investoinnit, jotka edistävät alueen elinvoimaisuutta, ovat maakunnan yhteinen etu.

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Vaikka yhteinen tahtotila antaa hyvät edellytykset Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden kehittämiselle, se ei yksin riitä. Hirvonen muistuttaa, että ratkaistavia haasteita riittää.

– Kohtaanto-ongelma eli se, että vallitsee samanaikaisesti suuri työttömyys ja toisaalta työvoimapula, on täälläkin täyttä totta. Tämän ongelman ratkaisuun kohdennamme tulevaisuudessa paljon erilaisia kehittämishankkeita.

– Toinen iso ongelma kotiseudullamme on se, että täällä on liian paljon yksinäisiä ihmisiä. Tilanteen muuttamiseksi vaaditaan uusia luovia ratkaisuja. Yksinäisyys liittyy osittain kolmanteen suureen haasteeseemme, joka on väestön ikärakenne. Se on liian vanhuspainotteinen. Jotta pyörät pyörisivät, työikäinen väestö on saatava pystymään maakunnassa.

Maakunnan houkuttelevuuteen puolestaan liittyvät infrastruktuuriratkaisut.

– Tänne pitää päästä ja täältä pitää päästä pois. Siksi maakuntaliitto tekee jatkuvasti työtä mm. tie- ja ratahankkeiden eteen sekä alueen kuntien rahoituksen turvaamiseksi, Hirvonen sanoo.

Haaste, joka toisaalta on myös mahdollisuus on uusi hyvinvointialueratkaisu.

– Sen on onnistuttava. Jos peruspalvelut eivät ole kunnossa, ei asuminen täällä houkuttele.

 

Teksti: Kimmo Salo