On selvää, että PKO toimii kaikin tavoin kotimaakuntamme hyväksi tehdäksemme Pohjois-Karjalasta parhaan paikan elää, kuten missiomme kuuluu. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että PKO:n johtoryhmäläisistä osa käyttää työaikaansa valtakunnallisissa tai maakunnallisissa yhteistyöelimissä. Näin edistämme kotimaakuntamme hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.

 

Politikointi ei kuulu osuuskuntaan

Alueosuuskauppoja ja myös PKO:ta syytetään välillä pyrkimyksestä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Maakunnan kotitalouksista lähes 93 prosenttia on asiakasomistajiamme. On selvää, että tähän joukkoon kuuluu ihmisiä kaikista poliittisista ryhmistä. Emme ole niistä yhdenkään takana, vaan aina Pohjois-Karjalan, oman kotimaakuntamme puolella. Puoluetoiminta on tärkeää toimintaa, mutta PKO:n hallinnossa ei politikoida vaan käsitellään osuuskaupan asioita.

 

Aktiivisesti mukana yhteistyöverkostoissa

Muita kuin poliittisen vaikuttamisen kanavia on paljon, ja niissä toimimme aktiivisesti.

Minä teen vaikuttamistyötä Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon hallituksessa ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n hallituksessa sekä LähiTapiola Henkiyhtiön hallintoneuvostossa.

Pohjois-Karjalan Kauppakamarin ydintehtävä on edistää pohjoiskarjalaisten yritysten kestävää menestystä. Vuonna 2024 kauppakamarin hallituksen jäsenenä on vähittäiskaupan toimialajohtajamme Henrik Härkönen.

Ammattiopisto Luovi on valtakunnallinen erityisoppilaitos, jonka neuvottelukunnan jäsenenä on henkilöstöjohtajamme Mika-Jussi Mononen. Maakuntapääkaupunkimme kehittämistä edistämme Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Virta ry:ssä, jonka hallituksen jäsen on viestintä- ja vastuullisjohtajamme Petri Vähä.

Tässä on vain muutamia esimerkkejä vaikuttamistyöstämme. Moni PKOlainen on mukana todella monissa erilaisissa paikallisissa yhteistyöverkostoissa.

 

Jäseneksi Maaseutuammattiin ry:hyn

Aivan hiljattain olemme liittyneet Maaseutuammattiin ry:n jäseneksi. Tämä on meiltä konkreettista toimintaa maaseutumme elävöittämiseksi sekä tärkeiden kotimaisten ja paikallisten tuotteiden saatavuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Uskallan kehua, että PKO on haluttu yhteistyökumppani. Missä osuuskauppa on mukana, siellä asiat edistyvät. Yhteisöllinen roolimme liittyy toki liiketoiminnalliseen rooliimme – osuuskauppa voi täsmälleen yhtä hyvin kuin sen kotimaakunta.

Vaikuttavin terveisin,
Juha

– Tykkään siitä tuttuuden ilmapiiristä, joka kotikaupungissani on. Paljon maailmalla reissanneena on kiva, että on kiintopiste, johon voi aina palata, ampujahiihtäjälegenda Kaisa Mäkäräinen sanoo.

Takana on parin viikon reissu Italiaan. Matka oli upea, olihan edellinen talvi hänelle ensimmäinen 15 vuoteen, kun Suomen rajojen ulkopuolelle ei ollut asiaa.

– Kaamos ja koleus iskivät vasten kasvoja, kun palasin etelän lämmöstä. Mutta kuten aina, pienen totuttelun jälkeen Suomen parhaat puolet alkoivat taas näyttäytyä kirkkaina.

Elävän keskustan puolesta

Kaisa Mäkäräinen on paitsi poikkeuksellisen menestynyt, myös poikkeuksellisen suosittu urheilija. Kuusinkertainen arvokisamitalisti ja kolminkertainen ampumahiihdon maailmancupin voittaja on varmasti yksi tunnetuimpia pohjoiskarjalaisia.

Kainuun Ristijärvellä syntynyt nainen muutti Joensuuhun vuonna 2003 kahdesta syystä: toinen oli Itä-Suomen yliopisto ja toinen loistavat olosuhteet talvilajien urheilijalle.

– Olen viihtynyt täällä erinomaisesti. Joensuu on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian iso ja kaikki tarvittava löytyy. Palvelut ovat hyvät ja asioiden hoito sujuu jouhevasti.

Kaisa on hyvillään siitä, että Joensuussa, toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, on säilynyt toimiva keskusta. Palvelut eivät ole karanneet isoihin kauppakeskittymiin vain autoilijoiden saavutettaville.

PKO:lle hän antaa pisteet Toriparkin rakentamisesta, uudesta kauppahallisuunnitelmasta sekä hyvästä ravintola-, kahvila- ja kauppatarjonnasta.

– Tämä on iso yliopistokaupunki. On mukavaa, että opiskelijat ja kaikki muutkin voivat hengailla keskustassa, ja sosiaalinen kulttuuri pysyy elävänä. PKO on tosin aika vahva tuolla ravintolapuolella. Toivottavasti kilpailu säilyy tai sitä tulee jopa lisää, Kaisa pohtii.

Opiskelijoissa iso potentiaali

Pohjois-Karjalassa väki vähenee, vaikka kehitystä vastaan yritetään kaikin tavoin taistella.

– Fakta on, että ihmiset liikkuvat työpaikkojen perässä. Toivoa sopii, että alueen yritykset menestyvät ja kykenevät huolehtimaan työpaikkojen säilymisestä. Yliopiston lisäksi täällä toimii iso ammattikorkeakoulu. Eli fiksua työvoimaa on saatavilla. Olisi hienoa, jos paikalliset yritykset pystyisivät vielä nykyistä enemmän sitouttamaan nuoria jo opiskeluaikana, Kaisa sanoo.

Monen muun tavoin hän on harmissaan siitä, että lentoyhteydet Joensuuhun ovat heikentyneet radikaalisti. Tämä vaikeuttaa merkittävästi yritysten yhteydenpitoa pääkaupunkiseudun suuntaan ja siitä maailmalle, eikä se hyvää tee matkailullekaan.

Suomen paras liikuntapaikka

Kaisa on iloinen siitä, että korona-aikana luonnossa liikkuminen, kuten maastopyöräily ja retkeily, lisääntyivät tai ne jopa löydettiin uudestaan. Vaikka hän itse entisenä huippu-urheilijana liikkuu edelleen maastossa ”rehellisesti urheillen”, hidastaa hänkin joskus vauhtia ja nappaa mukaansa keväthangille nuotiopuut ja eväslenkin.

– Metsän keskellä kasvaneena minulle on aina ollut itsestään selvää, että upein ja edullisin liikuntapaikka on Suomen luonto. On sääli, että lapset ja nuoret liikkuvat vähemmän kuin minun nuoruudessani. Olisi kuitenkin liian yksinkertaista syyttää tästä kännyköitä ja muita viihdykkeitä. Perheillä on päävastuu siitä, mitä lapset vapaa-ajallaan touhuavat.

Sisäliikuntapaikkojakin tietysti tarvitaan. Niiden rakennuttamisessa yrityksilläkin voi olla merkittävä rooli, Kaisa pohtii. Hyvä esimerkki tästä on Lieksan liikuntahalli, jonka mahdollistamisessa PKO:n panos oli ratkaiseva.

– On erinomaista, että meillä on maakunnassa yrityksiä, joilla on rahaa ja rohkeutta tehdä asioita myös oman ydinliiketoimintansa ulkopuolelta. Euroja tarvitaan myös siihen, että peruspalvelut saadaan säilymään koko alueella.

Kaisa Mäkäräinen edusti koko ampumahiihtouransa ajan Kontiolahden Urheilijoita, jolla on vahva asema Suomen ampumahiihdon ykkösseurana. Samaa seuraa on PKO:kin tukenut jo vuosien ajan, erityisesti Kontiolahdella järjestettävää ampuhiihdon maailmancup-tapahtumaa.

Jos Kaisa on jotain Joensuulta lisää kaivannut, niin korkeuseroja. Vesistöt ja upeat lenkkeilymaastot korvaavat kuitenkin sen, että kaupunki on Keski-Euroopan vuoria ja Kainuun vaaroja kivunneelle naiselle yleisilmeeltään hieman ”lättänä”.

Teksti: Kimmo Salo

Kuva: Karjalainen

– Pohjois-Karjalan suuri vahvuus on yhteistyössä. Täällä kaikki pelaavat samaan maaliin: julkisyhteisöt, kuten kunnat, yritykset sekä laaja järjestökenttä. Maakunta on vaikuttajana kokoaan suurempi, kun puhumme yhdellä äänellä.

Näin arvioi maakuntajohtaja Markus Hirvonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Merkittävin asia hänen työpöydällään juuri nyt on aluerahoitus, jota Suomi saa EU:n rakennerahastosta. Kuinka tämä yli kahden miljardin potti meillä sisäisesti jaetaan ja kuinka hyvin Pohjois-Karjala onnistuu pitämään puolensa?

– Kyse on siitä, tehdäänkö asiat oikein vai annetaanko rahaa sille, joka huutaa kovimmin. Jos toimitaan oikein, alueiden erot esimerkiksi työllisyydessä ja sosioekonomisessa asemassa otetaan huomioon. Vai muutetaanko tätä EU:n määrittelemää perusperiaatetta jostain syystä jollain tavoin, hän pohtii.

Hirvosen mukaan Pohjois-Karjala on toistaiseksi onnistunut ajamaan etujaan hyvin, onhan sillä muun muassa vahvoja ja vaikutusvaltaisia kansanedustajia. Maakuntaliitto puolestaan on saanut paljon kiitosta ratkaisukeskeisyydestään.

– Kun esitämme näkemyksiämme esimerkiksi ministeriöille tai EU:n päätöksentekoelimille, emme tyydy valittamaan, vaan rakennamme aina myös ratkaisumallin kuhunkin ongelmaan, Hirvonen toteaa.

Paras paikka kaikille

Pohjois-Karjalan kehittäminen paremmaksi paikaksi kaikille on maakuntaliiton missio. Tavoitteitaan se edistää alueellisten maakuntaohjelmien, aluekaavoituksen ja yleisen edunvalvonnan keinoin.

Missio kuulostaa kovasti tutulta Pohjois-Karjalan Osuuskaupan hyvin tuntevien korvissa. Sama on suuri päämäärä sielläkin.

Markus Hirvonen toteaa, että elinkeinoelämällä on jopa ratkaiseva rooli aluekehityksen toteuttamisessa.

– On hienoa, että meillä on vetureina suuria maakuntatasoisia ja jopa kansainvälisiä yrityksiä. Ne investoivat maakuntaan, synnyttävät yrittäjyyttä ja luovat työpaikkoja. Yritysten joukossa PKO on ollut erinomainen aluekehittäjä. Sillä on ollut uskallusta ja se luo uskoa siihen, että täällä kannattaa asua, opiskella, yrittää ja tehdä töitä.

Yhteinen tahtotila matkailun kehittämiseksi

Hirvonen nostaa esimerkiksi PKO:n panostukset matkailuun, uusimpina niistä Kolin ja Bomban alueen kehittämisen sekä hotelli Kimmelin mittavan uudistuksen.

– Matkailu on viime vuosina ollut kovassa nosteessa, ja siitä on tulossa yksi alueemme hyvinvoinnin kivijaloista. Parannettavaa kuitenkin riittää. Maakunnan näkökulmasta toivoisin, että yhteistyötä alalla toimivien lukuisten yritysten kesken voitaisiin tiivistää.

– Kunnille täytyy antaa tunnustusta. Ne ovat erittäin ketteriä maankäytössään ja kaavoittamisessaan. Täällä ei yksikään kehityshanke juutu kunnalliseen päätöksentekoon.

Maakuntaliitto ohjaa kuntien kaavoittamista maakuntakaavojen avulla. Lähtökohtia ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tasapuolisuus.

–  Kun maakuntakaavoja laaditaan, katseemme on parinkymmenen vuoden päässä. Kuuntelemme kuntien toiveita erittäin tarkkaan, ja koko prosessille on ominaista avoimuus ja läpinäkyvyys. Kun liiketoiminnalle luodaan edellytyksiä kaavoituksen avulla, keskusteluja käydään kymmenien eri kumppanien kanssa, oli sitten kysymys kauppapaikasta tai vaikka kaivostoiminnasta, Hirvonen toteaa.

Hän painottaa, että viime kädessä kaikki investoinnit, jotka edistävät alueen elinvoimaisuutta, ovat maakunnan yhteinen etu.

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Vaikka yhteinen tahtotila antaa hyvät edellytykset Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden kehittämiselle, se ei yksin riitä. Hirvonen muistuttaa, että ratkaistavia haasteita riittää.

– Kohtaanto-ongelma eli se, että vallitsee samanaikaisesti suuri työttömyys ja toisaalta työvoimapula, on täälläkin täyttä totta. Tämän ongelman ratkaisuun kohdennamme tulevaisuudessa paljon erilaisia kehittämishankkeita.

– Toinen iso ongelma kotiseudullamme on se, että täällä on liian paljon yksinäisiä ihmisiä. Tilanteen muuttamiseksi vaaditaan uusia luovia ratkaisuja. Yksinäisyys liittyy osittain kolmanteen suureen haasteeseemme, joka on väestön ikärakenne. Se on liian vanhuspainotteinen. Jotta pyörät pyörisivät, työikäinen väestö on saatava pystymään maakunnassa.

Maakunnan houkuttelevuuteen puolestaan liittyvät infrastruktuuriratkaisut.

– Tänne pitää päästä ja täältä pitää päästä pois. Siksi maakuntaliitto tekee jatkuvasti työtä mm. tie- ja ratahankkeiden eteen sekä alueen kuntien rahoituksen turvaamiseksi, Hirvonen sanoo.

Haaste, joka toisaalta on myös mahdollisuus on uusi hyvinvointialueratkaisu.

– Sen on onnistuttava. Jos peruspalvelut eivät ole kunnossa, ei asuminen täällä houkuttele.

 

Teksti: Kimmo Salo

Maakunta menestyy yhteistyöllä – jokaista yrittäjää tarvitaan

Perttu Kouvalainen katsoo ulos ikkunasta. Tontilla möyrii kaivuri. Vieressä mies asentaa pihakiviä. Työn touhussa on kaksi pienyrittäjää.

Yrittäjä on myös Kouvalainen, on ollut jo 20 vuotta.

– Tylsää hetkeä ei ole tullut vastaan, mainostoimisto Fabrik Oy:n sekä joogaan keskittyvän Studio Kindlyn perustaja sanoo.

– Yrittäminen lähtee siitä, että tartut hetkeen. Uskot ideaan, uskot ihmisiin ja olet valmis sopeutumaan muutoksiin. Näin itselleni kävi, kun kesken yliopisto-opintojeni tempauduin mukaan pystyttämään tietotekniikka-alan verkkokauppaa.

Menestyneelle yrittäjälle on kertynyt myös luottamustehtäviä. Kouvalainen on mm. Pohjois-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.

Monimuotoinen yrittäjäkenttä

Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenistä yli puolet on sellaisia kuin Kouvalaisen pihalla työskentelevät miehet – yksinyrittäjiä. Tällainen on Suomen koko yrityskentän kuva. Ylivoimainen osa kaikista maamme yrityksistä on pieniä ns. mikroyrityksiä. Jonkin verran on myös keskisuuria ja hyvin vähän todella suuria.

– Pohjois-Karjalasta toki näitä viime mainittujakin löytyy, ja niiden merkitys on valtavan tärkeä alueen elinvoimalle. Me edunvalvontajärjestönä teemme töitä kaikkien yritysten puolesta toimialaan, ikään, kokoon ja yrittämisen muotoon katsomatta. Kaikki yrittäminen tuo hyvinvointia maakuntaan, Kouvalainen muistuttaa.

Yrittäjien järjestäytymisaste Pohjois-Karjalassa on sangen korkea, yli 40 prosenttia. Paremmaksi panee ainoastaan Pohjanmaa.

– Into ja rohkeus yrittämiseen on täällä korkealla ja hyvässä kurssissa myös nuorten keskuudessa. Skenaariot tulevaisuuden työelämästä tukevat yrittäjyyden kasvua. Milleniaalien ja vielä nuorempien suhtautuminen työntekoon ja koko elämään on erilainen kuin aiemmilla sukupolvilla. Omaehtoisuus, joustavuus, itsenäisyys ja vapaus ovat heille tärkeitä arvoja.

Mahdollisuuksia kasvulle

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on Perttu Kouvalaiselle erittäin tuttu yritys.

– Kenellepä ei olisi, toimiihan se kaikissa kunnissa ympäri maakuntaa ja aloilla, jotka liittyvät läheisesti jokaisen ihmisen päivittäiseen arkeen, hän miettii.

Osuuskauppoja, myös PKO:ta, moititaan joskus siitä, että ne ovat liian suuria ja häärivät mukana vähän kaikessa.

– Mielestäni PKO pelaa reilua peliä. Säännöt ovat samat kaikille, mitä tulee esimerkiksi kaavoittamiseen. Tärkeintä on, että isketään kuokka maahan, investointeja syntyy ja talouden dynamiikka toimii.

Pienten yrittäjien tulisi Kouvalaisen mielestä miettiä enemmänkin sitä, millaisia mahdollisuuksia jäsenyhteisönä koko Pohjois-Karjalan alueella toimiva, taloudellisesti vahva osuuskauppa heille tarjoaa. Kun vasarat maakunnassa paukkuvat, PKO:n kohteissa niitä heiluttavat lähes aina paikalliset yrittäjät.

– Esimerkiksi matkailun kehittämiseen PKO investoi kymmeniä miljoonia, mikä on avannut valtavasti mahdollisuuksia palvelualojen yrityksille. Eihän tänne kukaan pelkkien seinien takia tule, Kouvalainen muistuttaa.

Edellä kerrotut asiat ovat Kouvalaisen mielestä esimerkkejä siitä, kuinka yritykset kantavat yhteiskunnallisen vastuunsa. Ne työllistävät, investoivat, maksavat veroja, ylläpitävät palveluita ja kehittävät uusia. PKO tekee tämän kaiken isossa mittakaavassa.

–  Osuuskauppa on viime vuosina ottanut isoja harppauksia myös ympäristövastuullisuuden toteuttamisessa. Hyvä esimerkki tästä ovat energiainvestoinnit. PKO on tällä hetkellä maakunnan suurin aurinkoenergian tuottaja, Kouvalainen toteaa.

Osaava työvoima elinehto

Yritystoimintaa on aina helpompi harjoittaa, jos alueen talous ja väestö kasvavat. Näin Pohjois-Karjalassa ei tällä hetkellä ole. Väestörakenteen muuttuessa työvoiman saatavuus on tulevaisuuden suurin haaste.

Kouvalainen uskoo, että Itä-Suomen yliopisto on ollut pelastus niin Joensuulle kuin koko Pohjois-Karjalalle. EU-jäsenyyden merkitystä maakunnalle ei myöskään voi väheksyä. Jokaista EU:lle maksettua veroeuroa kohden Pohjois-Karjala saa takaisin keskimäärin seitsemän.

– Yliopiston ja muiden koulutusmahdollisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen ovat avainasioita siihen, että maakunnassa on hyvin koulutettua työvoimaa. Digitaalisuuden mukanaan tuomat uudet työtavat ovat mahdollisuus, samoin kuin osa-aika asumisen suosion kasvu ja joskus mahdollisesti toteutuva kaksoiskuntalaisuus.

Kuntavaalit on hiljattain käyty, ja Kouvalaisella on terveisiä myös poliitikoille.

– Vaalilupauksissa ja juhlapuheissa yrittäjyyttä kyllä arvostetaan, mutta käytännön poliittiset päätökset puhuvat usein eri kieltä. On käsittämätöntä, että meiltä edelleen puuttuu vapaus sopia kuten yrittäjät ja työntekijät itse haluaisivat. Eikä sekään yrittäjyyttä edistä, kun veroja korotetaan. Yrittäjää ei pitäisi rangaista siitä, jos hän ottamansa riskin ja ahkeroinnin ansiosta menestyy.  Oikeudenmukaisempaa olisi palkita häntä tästä rohkeudesta.

Teksti: Kimmo Salo

 

Seuraa hyviä uutisia Happoradion ystäville. 20 vuoden ikään varttunut bändi aloittaa syksyllä Suomen kattavan konserttisalikiertueen. Silloin julkaistaan yhtyeen uusin, järjestyksessään 8. albumi nimeltään Majakka. Samanniminen kiertue valloittaa Joensuun Carelia-salin perjantaina 1. lokakuuta.

Mutta jo sitä ennen Joensuussa tapahtuu. Mitä, sitä yhtyeen keulakuva, säveltäjä, sanoittaja ja solisti Aki Tykki ei tätä juttua tehtäessä suostu paljastamaan, projekti kun on vielä viime silausta vailla. Jotain mielenkiintoista Tykin vanhassa kotikaupungissa kuitenkin on vireillä. Kannattaa siis pysyä kuulolla.

Espoolaistunut Tykki palaa aina mielellään Pohjois-Karjalaan. Se tuntuu kodilta edelleen. Ja asuuhan myös äiti vielä Joensuussa.

–  Toki kaupunki on muuttunut ihan älyttömästi – ja parempaan suuntaan. Kun sitä kiertää työkseen Suomea, näitä keskisuuria kaupunkeja etenkään ei oikein erota toisistaan. Joensuu on poikkeus. Sen keskusta valtavine aukioineen on upea.

Mitä tapahtui Kimmelin takapihalla?

Kasvojaan kaupunki on pessyt myös sen jälkeen, kun Happoradion musavideo biisiin ”Puhu äänellä, jonka kuulen” kuvattiin vuonna 2008. Siinä Tykki vaeltaa pitkin synnyinkaupunkinsa katuja tavaramerkikseen muodostunut pipo päässään ja katsoo vakavana suoraan kameraan. Kaunis, melankolinen biisi osui suoraan monen ikäisten suomalaisten sydämiin.

Videon keikkakohtaukset on kuvattu Joensuun ykköshotellin Kimmelin legendaarisessa Moritz-yökerhossa. Meininki on juuri niin mahtavaa kuin suosionsa huipulle nousseen bändin konsertissa vain voi olla.

–  Kimmel on mulle tuttu paikka. Siellä olemme esiintyneet monta kertaa. Kerran kavereiden kanssa ihmettelimme, mitä ihmeen rupufestaria tuonne hotellin takapihalle pystytetään, Tykki muistelee.

Tuosta vaatimattomasta alusta käynnistyi Osuuskaupparock, OKR, jossa Happoradio sitten veti keikan vuonna 2018 täydelle jättiteltalle.

–  Meininki oli aivan älytön. OKR on kuin varkain kasvanut Joensuun toiseksi merkittäväksi rockfestariksi. Niin se kuin Ilosaarirock ovat käsittääkseni aina loppuunmyytyjä.

Ilosaaressa Aki Tykki kertoo käyneensä aina, kun mahdollista, vuodesta 1990 alkaen oli bändillä siellä keikka tai ei.

Perustetaanko bändi vai hypätäänkö mäkeä?

Elämä on usein sattuman kauppaa. Niin myös Aki Tykin kohdalla, kun hän 12-vuotiaana Joensuun Musiikkiopiston pääsykokeissa joutui valitsemaan klassisen musiikin ja pop– jazz-linjan välillä.

–  En oikein edes tiennyt, mitä se pop– jazz tarkoittaa, mutta hätäpäissäni valitsin sen. Näin syntyi loppuelämää viitoittava iso päätös.

Musiikillisia esikuvia nuorukaisella oli monia, mutta läheisimmiksi niistä tulivat Alangon veljekset.

–  Vaikkei yksi mies sotaa ratkaise, kyllä Ismo Alangon merkitys siinä, että Joensuusta on tullut rockmusiikin keidas Suomessa, on todella iso. Samaa voi sanoa hänen pikkuveljestään Ilkasta, jonka kanssa kävin samaa koulua. He olivat minulle eläviä todisteita siitä, että tästäkin kaupungista voi ponnistaa pitkälle.

Tykin mielestä on vaikea sanoa, miksi juuri Joensuusta tai vaikkapa Porista on kehittynyt merkittäviä popmusiikkikaupunkeja, mutta esimerkiksi samankokoisesta Jyväskylästä ei.

–  Joensuussa on tietysti tuo Ilosaarirock ja Joensuun Popmuusikot ry, joka on toiminut vahvasti jo 1970-luvun alusta. Kiitosta on annettava myös kaupungille, joka järjesti monille aloittelijoille, myös meidän Sydänyö-bändille, treenikämpät. Vireällä musiikkiopistolla on silläkin iso merkitys. Monista eri syistä tänne vain on syntynyt sellainen kulttuuri, että perustetaan bändejä. Jossain muualla hypätään mäkeä.

Tuleeko Aki Tykistä paluumuuttaja?

Parikymppisenä Aki Tykki teki saman kuin moni muu ikäisensä aikoinaan. Pakkasi koulun jälkeen laukkunsa ja suuntasi Helsinkiin opiskelemaan.

–  Mietimme kavereiden kanssa, että eihän täällä ole oikein mitään syytä, miksi jäädä. Kehtaako edes sanoa, mistä on lähtöisin. Tänä päivänä ajattelen toisin. Olen joskus jopa leikitellyt ajatuksella paluumuutosta, mutta juuri nyt musan tekeminen pitää tiukasti pääkaupunkiseudulla. Ehkä sitten eläkepäivinä…

Millaiset asiat voisivat saada nuoret jäämään Pohjois-Karjalaan?

–  Ensin pitää olla mahdollisuus jäädä. Itä-Suomen yliopisto ja monet muut jatkokoulutuspaikat ovat tällaisia mahdollistajia. Sitten pitää tietysti olla työpaikkoja ja niiden tarjoajia. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on yksi tällainen. Huomasin, että sillä peräti 1 500 ihmistä palkkalistoillaan, Tykki pohdiskelee.

–  Mutta ehkä tärkeimpänä pidän sellaista asiaa kuin vireä meininki. Pitää olla ravintoloita, keikkapaikkoja, tapahtumia, elokuvia, urheilupaikkoja ja kuntosaleja sekä muuta hengen ja ruumiin ravintoa. Ja tietysti hyvät peruspalvelut. Tätä kaikkea Joensuusta nykyisin löytyy.

Kaikkien näiden Tykin mainitsemien palveluiden tuottamisessa Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla on koko maakunnassa merkittävä rooli.

Aki Tykki haluaa jutun välityksellä lähettää terveisiä kaikille Happoradion faneille Pohjois-Karjalassa. Korona on pian selätetty ja ihmisillä on valtavasti patoutunutta tarvetta päästä olemaan yhdessä ja pitämään hauskaa hyvän musan tahdissa.

–  Toivottavasti te siellä ette ole unohtaneet meitä, me emme ole unohtaneet teitä!

Teksti: Kimmo Salo ja Pälvi Salo

 

Iloa ja elämyksiä

Oman kotimaakunnan hyväksi voi toimia monella tavalla. PKO on tuottanut kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia palveluita pohjoiskarjalaisille kotitalouksille yli 100 vuoden ajan. Joensuun Popmuusikot ry:n järjestämä Ilosaarirock on puolestaan jo 50 vuotta tuottanut iloa, elämyksiä ja onnen tunteita musiikin ystäville vahvistaen samalla Joensuu-brändiä elävän musiikin mekkana ja kesätapahtumien kehtona.

Joensuun Popmuusikot ry on vuonna 1971 perustettu elävän musiikin yhdistys. Sen suurin voimainponnistus on vuosittain järjestettävä Ilosaarirock.

Ilosaarirockin tuotoilla rahoitetaan muun muassa Joensuun Popmuusikot ry:n rahastoa, joka tukee Pohjois-Karjalan populaarikulttuuria jakamalla kolme kertaa vuodessa apurahoja sekä Hyvä tyypit! -tunnustuspalkintoja.

Aluksi voittoa tavoittelematon yhdistys toimi pääasiassa talkoovoimin. Tätä nykyä kolmipäiväiseksi kasvaneessa Ilosaarirockissa vierailee noin 70 000 musiikin ystävää. Yhdistys järjestää paljon muutakin toimintaa: lapsille suunnatun Vekararokin sekä Pohjoismaiden suurimpiin musiikkielokuvatapahtumiin kuuluvan Rokumentti-festivaalin. Lisäksi yhdistyksen omistama Joensuun Töminä Oy pyörittää Kerubina tunnettua ravintolaa ja keikkapaikkaa. Se järjestää myös vanhempaa väkeä liikuttavan Ilovaari-festivaalin.

– Näin laaja toiminta ei enää voi perustua vapaaehtoistyöhön. Vuosittain meillä on erilaisissa palvelusuhteissa satoja ihmisiä ja yhdistyksen palkkalistoilla ympäri vuoden kuusi työntekijää, toiminnanjohtaja Niina Hattunen kertoo.

– Arvomme ja tapamme toimia ovat kuitenkin pysyneet samoina. Olemme edelleen itsenäinen ja omarahoitteinen yhdistys. Tehtävämme on tukea ja tehdä näkyväksi korkeatasoista kevyen musiikin toimintaa kotimaakunnassamme, Hattunen tiivistää.

Toiminta sai hiljattain merkittävän tunnustuksen, kun Ilosaarirock palkittiin taiteen Suomi-palkinnolla.

Monipuolista yhteistyötä

PKO:n ja Joensuun Popmuusikoiden missio on kuin samasta Karjalan männystä veistetty. Molempien tavoitteena on tehdä kotimaakunnasta paras paikka elää. Molemmat myös vannovat toiminnassaan vastuullisuuden nimiin.

Ilosaarirock ja PKO:n vuosittain järjestämä Osuuskaupparock eivät kilpaile keskenään. OKR on ennen muuta maakunnallinen tapahtuma, Ilosaarirock puolestaan yksi Suomen suurimmista festivaaleista.

– Kyllä Joensuun kesään tapahtumia mahtuu. Jokaisella on oma kohderyhmänsä ja monet kävijöistä löytävät tiensä useisiin kohteisiin. Jokainen niihin käytetty euro on tervetullut ja lisää maakunnan elinvoimaa, Hattunen sanoo.

Toiminnanjohtajalla itsellään ei ole musiikkitaustaa, vaan hän on sekä kauppatieteiden maisteri että kulttuurintutkimukseen perehtynyt filosofian maisteri. Yhdistyksen toiminnassa hän on ollut mukana junnusta saakka, ja oma äiti on ollut vapaaehtoisena järjestämässä Ilosaarirockia 90-luvulla.

Niina Hattunen kertoo, että yhteistyö osuuskaupan kanssa on tänä päivänä monipuolista.

– PKO tukee taloudellisesti sekä Vekararokkia että Rokumentti-festivaalia. Ilosaarirockiin puolestaan ostamme siltä palveluita. Erityisen isossa roolissa ovat hotellit, sillä majoituskapasiteettia festareiden aikana todella tarvitaan.

Niina Hattunen näkee PKO:n vahvana maakunnallisena toimijana, jolla on mahdollisuus saada paljon hyvää aikaan. Esimerkkinä hän mainitsee Bomban alueen pelastamisen ja sen liiketoiminnan kehittämisen.

– Tähän ei olisi muilla ollut rohkeutta eikä varaa. PKO käyttää paljon rahaa myös yleiseen hyvään maakuntamme eteen. Toivon kuitenkin, että samaan aikaan terve kilpailu säilyy. Se on viime kädessä kaikkien etu.

Kesällä 2022 juhlitaan

Pandemia on koetellut erityisen raskaasti tapahtuma-alaa. Niina Hattunen on kuitenkin jo kääntänyt katseensa kesään 2022, jolloin Ilosaarirock toivottavasti kahden vuoden tauon jälkeen voidaan taas turvallisesti järjestää.

Kotimaan kovimpien artistien ja useiden ulkomaisten tähtien kiinnittäminen on jo täydessä vauhdissa.

– Ihmisillä on tosi kova tarve päästä kuuntelemaan livemusiikkia ja juhlimaan yhdessä ystävien kanssa. Omat tunnelmani ovat jo kääntyneet odottavasta toiveikkuudesta innostuksen puolelle. Voi kun jo pääsisi!

 

Teksti: Kimmo Salo

”Metsähallitukselle PKO on erittäin hyvä yhteistyökumppani”

Kolilla on kaikki edellytykset kehittyä entistä merkittävämmäksi matkailukohteeksi. Luonto- ja kulttuuriarvot on tärkeää ottaa huomioon, kun koko alueelle tavoitellaan jopa kahta miljoonaa kävijää vuodessa.

Kolin kansallispuistossa rikottiin vuonna 2020 kaikki aikaisemmat kävijäennätykset, kun 236 000 matkailijaa – osa heistä ensimmäistä kertaa – kiipesi ihailemaan Suomen rakastetuinta kansallismaisemaa. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia.

Melkoinen oli myös matkailijoiden vaikutus paikallistalouteen. Metsähallituksen selvityksen mukaan vierailijat jättivät vuonna 2019 alueelle rahaa noin 20 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että samaan aikaan Nuuksion kansallispuistossa vieraili vajaat 340 000 kävijää ja heidän vaikutuksensa paikallistalouteen oli 3,5 miljoonaa euroa. Koli onkin Etelä-Suomen kansallispuistojen joukossa omaa luokkaansa palveluiden hyödyntämisessä. Sen edellä ovat vain Lapissa sijaitsevat Pallas-Ylläs sekä Urho Kekkosen kansallispuisto.

Kasvu on ollut huimaa.

–  Kun vuonna 1991 perustettu Kolin kansallispuisto siirtyi Metsähallituksen hallintaan 2008, kävijöitä oli vuosittain 110 000. Alueelle jätetty raha on lisääntynyt noista päivistä yli kolminkertaiseksi. Tämän mahdollistavat kehittyneet palvelut, joita jokainen matkailija käyttää keskimäärin sadan euron arvosta, erikoissuunnittelija Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta kertoo.

Hän on seurannut kehitystä omin silmin, sillä hän tuli alueelle töihin jo 2008 ensin puistonjohtajaksi.

Matkailupalveluita kehitetään jatkuvasti ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut, Tuhkalainen kiittelee. Hän uskoo lujasti myös Kolin tulevaisuuteen, sillä luontomatkailu on kansanvälisestikin kasvussa, ja mennyt koronavuosi antoi sille vielä ylimääräisen buustin.

Luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen

Yhä useammat ihmiset hakevat elämyksiä luonnosta, sellaisista paikoista, joissa palvelut tuotetaan vastuullisesti, luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Näin ovat sitoutuneet tekemään kaikki Kolin kansallispuiston alueella operoivat yritykset.

Yksi alueen ensimmäisistä kehittäjistä on Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO), joka on ollut mukana matkailupalveluiden tuottajana heti kansallispuiston perustamisesta lähtien.

PKO:n asema Kolin kehittämisessä on näkyvä, mutta se ei suinkaan ole ainoa kansallispuiston alueella toimiva yritys.

–  Meillä on sopimus yli 60 retkeily-, majoitus-, kauppa- sekä kahvila- ja ravintolapalveluita tuottavan pienen yrityksen kanssa. Mukaan mahtuisi toki vielä lisää isompiakin toimijoita, Tuhkalainen toteaa.

Osuuskauppaa hän luonnehtii mitä parhaimmaksi yhteistyökumppaniksi. PKO toimii hänen mukaansa pitkäjänteisesti ja vastuullisesti kantaen huolta koko maakunnan kehittämisestä.

–  Kun Koli kehittyy, se tuo elinvoimaa koko Pohjois-Karjalaan. Ihmiset löytävät myös vähemmän tunnetut ja hiljaisemmat kohteet. Viime vuonna kävijämäärät lisääntyivät esimerkiksi Ruunaalla ja Patvinsuolla useita kymmeniä prosentteja. Petkeljärvellä kasvua tuli peräti 63 prosenttia.

PKO:n vuokrarahat kansallispuiston parantamiseen
PKO pyörittää hotellia ja sen yhteydessä toimivaa kylpylää sekä laskettelurinnettä valtion eli Metsähallituksen vuokralaisena. PKO:n Metsähallitukselle maksamat vuokrarahat käytetään kansallispuiston palveluvarustuksen kunnostukseen ja parantamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennusten, taukopaikkojen ja reittien ylläpitoa kansallispuiston sisällä. Tuhkalaisen mukaan PKO:n maksamat vuokrarahat ovat hyvä lisä kansallispuiston ylläpitoon, jonka suurin rahoitus tulee valtion budjetista.
Kuvaavaa ympäristövastuulliselle toiminnalle on, että Koli ja muut PKO:n hotellit ovat saaneet sekä Green Key -sertifikaatin että Visit Finlandin myöntämän Sustainable Travel Finland -tunnuksen ensimmäisinä hotelleina Pohjois-Karjalassa.

Ympäristövastuutyötä oli myös erityisesti PKO:n ajama hanke, jossa Break Sokos Hotel Kolin lämmityksessä siirryttiin vuonna 2018 öljystä maalämpöön, jota tuotetaan alueen kallioperästä. Metsähallitus palkitsi toteutuksen ympäristö- ja innovaatiopalkinnolla. Öljyn kulutus on nyt vähentynyt 200 000 vuotuisesta litrasta noin 10 000 litraan.

Monta intressiä samassa pöydässä

Kyösti Tuhkalainen korostaa yhteistyön merkitystä, jotta kaikkien intressit voidaan ottaa huomioon.

–  Meidän on istuttava samassa pöydässä; Metsähallituksen, yrittäjien, kuntien ja luonnonsuojelujärjestöjen. Päämäärät ovat pitkälti yhteiset. Luontoarvot ja matkailun edistäminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Mennään vastuullisesti pohjoiskarjalainen luonto edellä sillä tavoitteella, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan sen ihmeistä.

Parhaillaan Kolin kehittämistä mietitään myös kansallispuistoa isommassa mittakaavassa. Kolin iso kuva 2050 -hanke tähtää alueen matkailijamäärien kymmenkertaistamiseen, mikä edellyttäisi aikamoista lisäystä majoituskapasiteettiin ja moniin muihin palveluihin.

–  Kaikki tämä tapahtuu hallitusti kaavoittamalla alueita Kolin kansallispuiston ulkopuolelta.  Luonnonsuojelulliset näkökohdat otetaan kaikessa suunnittelussa huomioon. Lieksan kaupunki ja Juuan kunta ovat hankkeessa aktiivisesti mukana ja kaavoitustyö on jo menossa, Tuhkalainen kertoo.

Kansallispuiston alueella eniten keskustelua herätti viime kesänä parkkipaikkojen vähäisyys, johon tulee tälle vuodelle parannusta.

Teksti: Kimmo Salo

Kauppakamarin olemassaolon tarkoitus on edistää maakunnan elinvoimaisuutta siten, että yritystoiminnan harjoittaminen täällä olisi järkevää ja kannattavaa. Näin tiivistää Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Vuojärvi.

– Pyrimme vaikuttamaan ennen kaikkea kolmeen asiakokonaisuuteen. Saavutettavuuteen siten, että liikenneyhteydet tänne olisivat kaikkialta Suomesta mahdollisimman hyvät. Kaavoittamiseen siten, että kunnat omalla toiminnallaan edesauttaisivat yritysten sijoittumista Pohjois-Karjalaan. Sekä työvoimaan siten, että saatavilla olisi osaavaa ja ammattitaitoista väkeä.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin jäsenenä on lähes 600 yritystä, jotka työllistävät liki 31 000 ihmistä. Ne edustavat monen kokoisia ja eri toimialoilla olevia yrityksiä. Erilaisia yritysmuotojakin mahtuu joukkoon. Osuustoiminnallisista yrityksistä suurin on Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, joka on Vuojärven sanoin kauppakamarissa aktiivinen yhteistyön edistäjä.

Vaikuttamista valiokuntien kautta

Matti Vuojärvi on vetänyt kauppakamaria elokuusta 2017 alkaen. Nyt edessä häämöttävät eläkepäivät – seuraajan rekrytointi on jo käynnistetty ja uusi henkilö aloittaa tehtävässä syksyllä 2021.

Vuojärvi tuli tehtävään Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtajan paikalta. Yrittäjyys on hänellä verissä. Ennen edunvalvontatehtäviin siirtymistä hän toimi pitkään franchisingyrittäjänä MacDonald´s-ketjussa.

– Kauppakamarissa ensimmäinen esimieheni oli PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä, joka toimi tuolloin kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Välit ovat siitä pitäen olleet hyvät ja keskusteluyhteys tiivis, Vuojärvi kertoo.

– Vaikka PKO on suuri ja näkyvä yritys, se ei pyri kauppakamarissa jyräämään asioita oman mielensä mukaan, vaan käyttää jäsenyyttään tasaveroisesti muiden kanssa. Valiokuntatyöskentelyyn se on aina osallistunut erittäin aktiivisesti tuoden sinne osaavan ja merkittävän panoksensa. Nimenomaan valiokuntien kautta jäsenyritysten asiantuntemus ja näkemykset saadaan tehokkaimmin vietyä eteenpäin.

Avoimesti yhteistyössä

– Yhteistoiminta on se tapa, jolla maakuntamme ja täällä toimivien yritysten etuja parhaiten edistetään. Yhteistyö edellyttää avoimuutta, ja se toteutuu kauppakamarin toiminnassa mielestäni hyvin. Tietoja ei pidetä vakan alla, vaan parhaita käytäntöjä jaetaan.

Isona ja monitoimialaisena yrityksenä PKO:lla on tämän yhteistyön edistämisessä merkittävä rooli, onhan sillä laaja tartuntapinta moniin toimialoihin.

– PKO on ollut hyvin aloitteellinen esimerkiksi työvoimakysymyksissä. Se on toiminut ikään kuin herättäjänä ja tehnyt näkyväksi, kuinka pitkäjänteinen työ hyvän työnantajakuvan eteen kantaa hedelmää. Kilpailu osaavasta työvoimasta on maanlaajuista. Pohjoiskarjalaisten yritysten on tehtävä kaikkensa, jotta täällä koulutettu työvoima jäisi maakuntaan, Vuojärvi painottaa.

Hän viittaa esimerkiksi yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön.

–  Mahdollisimman monella Pohjois-Karjalassa opiskelevalla tulisi jo opiskeluaikanaan olla tieto siitä, että täältä löytyy valmistumisen jälkeen myös työpaikka.

Yhteiskuntavastuu kannetaan

Matti Vuojärvi arvioi, että pandemiavuosi jää vuonna 1954 perustetun Pohjois-Karjalan kauppakamarin historiaan yhtenä haastavimmista. Kekseliäisyys joutui koetukselle, kun mietittiin, kuinka entistä tärkeämpi yhteydenpito jäsenkuntaan voidaan kriisioloissa hoitaa.

Vuojärvi on kiitollinen valtiovallan tuesta yrityksille, vaikkakin se tuli liian hitaasti ja oli määrältään liian pientä. Konkurssien määrä Pohjois-Karjalassa ei onneksi kuitenkaan ole hälyttävästi lisääntynyt.

Niukassa taloudellisessa tilanteessa yritysten maakuntaan tekemät investoinnit ovat kullanarvoisia.

–  Tällä saralla PKO on toteuttanut yhteiskuntavastuutaan todella kiitettävästi. Mielestäni se voisi vielä tehokkaammin viestiä siitä, kuinka paljon se käyttää aikaa ja rahaa esimerkiksi maakuntamme urheilun, kulttuurin ja sivistyksen tukemiseen.

–  Ehkä sitä, että osuuskauppa toimii näin, pidetään itsestään selvyytenä, mutta sitä se ei suinkaan ole. PKO on luonnollisesti itse ylpeä osuustoiminnallisesta yritysmuodostaan. Näin kauppakamarin toimitusjohtajana haluaisin kuitenkin lisätä, että siellä tehdään töitä taitavasti, sitä johdetaan ammattitaitoisesti ja se osoittaa erinomaista tilanneherkkyyttä liiketoimintansa kehittämisessä.

Teksti: Kimmo Salo