Hävikkiin voi jokainen vaikuttaa – juttusarja hävikin torjumisesta


23.01.2023

S-ryhmän tavoitteena on puolittaa ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kaikilla toimialoilla otetaan koko ajan käyttöön uusia keinoja, jotta syömäkelpoista ruokaa ei päätyisi haaskuuseen.

Ruokahävikki on globaali ongelma. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan maailmanlaajuisesti joka vuosi arviolta 1,3 miljardia tonnia ruokaa päätyy hukkaan tai hävikkiin.

Vaikka suomalaiseen perinteeseen kuuluu ruoan kunnioittaminen ja sen poisheittämistä on pidetty lähes syntinä, emme saa puhtaita papereita, mitä tulee ruokahävikkiin. Vuosittain suomalaiset kotitaloudet hukkaavat ruokaa yli 100 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohden se tarkoittaa noin 20 kiloa vuodessa eli ruokaa menee haaskuuseen noin sadan euroa arvosta.

Suurin osa eli noin kolmannes kaikesta ruokahävikistä syntyykin kotitalouksissa. Hävikkiä syntyy myös alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa. Valitettavan yleinen käsitys on, että erityisesti hävikkiin ovat syypäitä kaupat ja ravintolat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kokonaisuutena nämä toimialat hoitavat leiviskänsä hävikin torjunnassa hyvin.

Vastuullista ja taloudellisesti järkevää

S-ryhmä on hävikintorjunnassa edelläkävijä. Jo pitkään myös me PKO:ssa olemme pyrkineet minimoimaan ruokahävikkiä kaikilla toimialoillamme.

– Hävikin pienentäminen on meille ennen kaikkea vastuullisuusvalinta. Kaatopaikoille ei tänä päivänä lähde marketeistamme, ravintoloistamme eikä liikennemyymälöistämme jätettä käytännössä lainkaan, toimialajohtaja Henrik Härkönen kertoo.

Hävikin torjunta tarkoittaa ilmastotekoja. Se tarkoittaa myös kuluttajaystävällisiä tekoja.

– Kuuntelemme herkällä korvalla asiakasomistajiamme, joista yhä useammat ovat sitä mieltä, että ruoan hukkaan heittäminen on epäeettistä toimintaa. Halu välttää turhaa hävikkiä on selvästi yleistynyt. Hävikin torjunta on samalla järkevää liiketoimintaa, sillä hävikin minimointi on katehallinnan ja tuloksenteon kannalta ratkaisevan tärkeässä roolissa, Härkönen jatkaa.

Ammattitaito ratkaisevassa roolissa

PKO:ssa mietitään jatkuvasti uusia keinoja välttää hävikkiä. Nykyiset tietojärjestelmät antavat paljon kertyvää dataa ja numeroapua, mikä auttaa esimerkiksi menekin ennustamisessa ja tilaamisen optimoinnissa. Tärkeintä on kuitenkin henkilökunnan ammattitaito.

– Hävikin hallinta vaatii henkilökunnalta jatkuvaa valppautta ja monenlaista osaamista. Hävikkiä syntyy nimittäin pitkässä ketjussa useammassa vaiheessa, joihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa: tilaamisessa, kuljetuksessa, vastaanotossa, varastoinnissa ja säilyttämisessä sekä esillepanoissa ja valmistuksessa, Härkönen kertoo.

Hän toteaa, että hävikkiä seurataan kaikissa PKO:n toimipaikoissa tarkasti päivittäin. Aina, kun jotain poikkeavaa ilmenee, siihen reagoidaan.

Hävikkiä käsittelevässä juttusarjassa kerromme, kuinka PKO osana S-ryhmää kehittää toimintaansa hävikin minimoimiseksi. Kurkistamme toimenpiteisiin marketeissa, hotelleissa ja ravintoloissa sekä liikennemyymälöissä. Kerromme myös, kuinka uutta teknologiaa hyödynnetään hävikin torjunnassa.

Vuosittain PKO lahjoittaa myös merkittävän määrän ruokaa hyväntekeväisyyteen, mikä sekin on vastuullinen tapa torjua hävikkiä.